Tuloerojen kasvu on pysäytettävä

14.06.2011 13:40

Uutispäivä Demari, 24.09.2007

Olli Hella

Eduskunnan toinen varapuhemies Johannes Koskinen kaipaa solidaarisuutta talouspolitiikkaan.

Koskisen mukaan työmarkki-noilla pitäisi palata 70-luvun ratkaisujen suuntaan euro-määräisiin palkankorotuksiin.

* * *

Eduskunnan toinen varapuhemies Johannes Koskinen on huolissaan tuloerojen kasvusta. Hänen mielestään oikeudenmukaisempi tulonjako on otettava avaintavoitteeksi. Koskinen näkee erittäin huolestuttavana sen, että tuloerot ovat Suomessa nykyään 1970-luvun tasolla.

1980-luvun lopulla Suomi oli maailmassa kärkisijoilla tuloerojen tasaisuudessa. Nyt näiltä kärkisijoilta on lipsuttu. Koskisen mielestä SDP:n pitää katsoa myös peiliin etsiessään syyllisiä.

- Syy ei ole ainoastaan porvarihallituksissa. Tässä meillä on itsekritiikin paikka. Sekä verolainsäädännön että tulopolitiikan saavutukset eivät ole onnistuneet estämään sitä erojen kasvua, joka nousukauden aikana on tapahtunut, Koskinen sanoo.

Palkkojen osuus kansantulosta pienenee

Hyväosaiset saavat koko ajan isomman osan kansantalouden kakusta. Koskisen mielestä tämän on saanut aikaan työmarkkinoiden liukumat ja johtajakerroksen palkat nousevat rajusti enemmän kuin pienituloisten. Samaan aikaan pääomatulojen osuus kansantulosta kasvaa, ja se suuntautuu myös hyvätuloisille.

- On epänormaali tilanne, että pitkän kasvun kautena palkkatulojen osuus kansantulosta vähenee. Normaalioloissa siitä olisi ulosmitattu osa työmarkkinakierroksilla, Koskinen sanoo.

Suomessa työntekijöiden nimellispalkankorotukset on pitkään pidetty pieninä veroratkaisuilla. Pienet nimellisnousut on korvattu veronalennuksilla. Tämä on tehty kilpailukyvyn nimissä. Seurauksena on ollut pääomatulojen osuuden lisääntyminen.

Suomessa pääomatuloja verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin palkkatuloja. Se johtaa yksilö- ja yritystasolla siihen, että tuloa siirtyy yritystulon puolelle. Koskisen mielestä pääomatulojen alhaisempi verotus oli kuitenkin välttämättömyys.

Sillä estettiin hänen mukaansa se, että varsinkin teollisuus olisi paennut vielä tapahtunutta voimakkaammin alhaisemman verotuksen ja alhaisempien palkkojen maihin.

- Sitä tarvittiin lamasta nousemiseen. Tulevaisuudessa pitäisi kuitenkin katsoa, mikä on yleinen eurooppalainen linja. Ainakin siellä on kohtuuttomia vapaamatkustajia liiaksi, Koskinen selittää.

Solidaarisuutta työmarkkinoille

Koskisen mielestä nyt tarvittaisiin uudelleen entistä solidaarisempaa talouspolitiikkaa. Työmarkkinoilla pitäisi palata 70-luvun ratkaisujen suuntaan euromääräisiin palkankorotuksiin.

- Sillä tavalla pystyttäisiin edes hillitsemään vapailla markkinoilla tapahtuvaa tuloerojen kasvua. Pitkään jatkuneet prosenttipohjaiset palkankorotukset vain lisäävät eroja.

Myös veroratkaisuissa pitäisi entistä enemmän tukea pienipalkkaisia ja sosiaalisten tulonsiirtojen varassa eläviä.

- Esimerkiksi kunnallisverotuksen verotettavan tulon alarajaa pitäisi reippaasti nostaa ja sitten kompensoida se valtion budjetista. Nyt siellä on hyvinkin epäoikeudenmukaista köyhien ropojen verottamista, Koskinen sanoo.

****************************************

PORVARIEN BUDJETTI PAHENTAA TILANNETTA

Eduskunnan toisen varapuheenjohtajan Johannes Koskisen mielestä Vanhasen-Kataisen porvarihallitus vain lisää tuloeroja. Hän löytää ensi vuoden budjetista, hallitusohjelmasta ja hallituskauden kehysbudjetista moniakin päätöksiä, jotka suosivat rikkaita köyhien kustannuksella.

- Rikkaimpien verorälssiä ei voi hyväksyä. Räikein on perintöveron poistaminen kokonaan yritys- ja metsävarojen osalta. Sitä ei voi perustella oikeudenmukaisuustekijöillä. Siellä on jo nykyisen lainsäädännön mukaan iso veroale.

Julkisten menojen puolella hallitus taas karsii menoja heikoiten työllistävien kohdalla ja suuntaa niitä sellaisille, joiden työnsaanti on muutenkin helpompaa. Hän pelkää, että tämä linja käy loppujen lopuksi hyvin kalliiksi.

- Julkisten maksujen korotus koskee myös pahiten pienituloisiin. Rikkaat eivät näitä palveluja edes tarvitse. Se on regressiivistä verotusta: vähäosaisilta kerätään enemmän, Koskinen moittii.

Budjetissa tehdyt päätökset myös ajavat inflaatiota ja nostavat välttämättömyystuotteiden ja asumisen hintoja. Eniten siitä maksavat jälleen suhteessa pienituloisimmat.

Sosiaaliturvan uudistukseen parlamentarismia

Koskinen on valmis tarkistamaan sitä, kuinka oikeudenmukaisesti koko sosiaaliturvajärjestelmä tällä hetkellä jakaa varoja. Hänen mielestään on hyvä, että hallitus on päättänyt sen tutkia.

Mutta se on hänen mielestään erittäin huono ratkaisu, että parlamentaarinen oppositio on syrjäytetty uudistuksen valmistelusta.

- Halutaan omalla porukalla lukita uudistus, vaikka sen toteuttaminen jää hallituksenkin mukaan tuleville vaalikausille, neljän viiden vuoden päähän. Epäkansanvaltaisesti linjat lyödään lukkoon, vaikka toisenlainen eduskunta päättää siitä, Koskinen sanoo.

Hänestä hallitus on valinnut kummallisen tavan. Uudistuksia pohtimaan on yleensä otettu koko eduskunta mukaan. Viime vaalikaudella kokoomus ja muukin oppositio olivat mukana Paras-hankkeessa, samoin perustuslain uudistuksessa ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa on aina parlamentaarinen seurantaryhmä.