Tampereen Raittiusseura ry. 125 vuotta, juhlapuhe

14.06.2011 12:23

 14.3.2009

II varapuhemies Johannes Koskinen

Hyvät naiset ja herrat,

125 vuotta on kunnioitettava ikä järjestölle. Kunnioituksen lisäksi se herättää kysymyksen: tarvitaanko näin vanhaa yhdistystä? Raittiusliikkeen synnystä on niin kauan aikaa, etteikö moisen aatteen voisi jo unohtaa? Mehän olemme jo niin sivistyneitä ja eurooppalaisia että. Emme kai me enää tarvitse raittiusseuroja?

Valitettavasti tarvitsemme. Suomi ei ole vielä sinut alkoholin kanssa. Tarvitsemme yhä sellaisia elinvoimaisia kansalaisjärjestöjä kuten Tampereen Raittiusseura on. Tarvitsemme valistusta, keskustelua, neuvontaa ja vaihtoehtoja viettää rentouttavaa vapaa-aikaa ilman päihteitä.

Tampereen Raittiusseuraa ja raittiusliikettä tarvitaan yhä. Vanhat haasteet ovat olemassa, vain hiukan uusia muotoja saaneina. Lisäksi meillä on uusia haasteita. Työsarkaa siis riittää.

Vuonna 2007 alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuoli yli kolmetuhatta ihmistä. Lisäksi alkoholiin liittyvien kuolemien määrän kasvu on ollut erittäin nopeaa vuodesta 2004 lähtien. Taustalla alkoholipolitiikkamme. Alkoholisyyt ovatkin olleet viime vuosina työikäisten (15−64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisin kuolemansyy. Taakse jäävät sellaiset kansanterveyden uhat kuin rintasyöpä, sydän- ja verisuonisairaudet jne. Liikenneonnettomuuksiin verrattuna alkoholiin kuolee vuosittain kymmenen kertaa enemmän ihmisiä. Alkoholiin kuolee kuukaudessa enemmän kuin rikoksien uhrina koko vuonna. Ja merkittävään osaan kuolemaan johtaneista rikoksista liittyy alkoholi. Turmiolan Tommi elää ja porskuttaa.

Yhteinen tavoitteemme on, että ihmiset eläisivät pidempään. Suomalaisen naisen elinajanodote on yli 82 vuotta ja miehen 76 vuotta. Yksilön ja koko Suomen kannalta keskeistä on, että suomalaiset eläisivät pidempään terveenä ja työ- ja toimintakykyisenä. Tämä tavoite on yhteydessä viime päivien eläkeikäkeskusteluun. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 36 prosentista 56 prosenttiin eli 20 prosenttiyksikköä. Eläkejärjestelmä on ollut pidempiin työuriin kannustava ja työvoiman kysyntä hyvällä tasolla. On melko yhdentekevää mikä on lain määrittelemä vanhuuseläkeiän alaraja, mikäli ihmiset eivät tosiasiassa saavuta sitä. Ja syynä tähän on terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen. Työelämän joustavuus, työntekijän kokema arvostus ja työntekijän toimintakyky ovat keskeisimmät keinot huolehtia ikäihmisten jaksamisesta työelämässä.

Puhumme kaikkialla eurooppalaistumisesta tai globalisaatiosta. Se koskee myös alkoholinkulutusta. Elämme kulttuurien ja säätelytapojen maailmanlaajuisen yhdenmukaistumisen vaihetta. Alkoholin käyttötavat eurooppalaistuvat, eikä enää voida erottaa esimerkiksi pohjoismaista tai eteläeurooppalaista juomistapaa. Tämä on seurausta paitsi kulttuurisesta vuorovaikutuksesta myös ja ennen kaikkea aktiivisesta markkinoinnista.

Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Samalla aikavälillä juomatavat ovat muuttuneet mietoja juomia suosivammiksi. Kun 1960-luvun alussa lähes 70 prosenttia alkoholin kulutuksesta oli väkeviä juomia, on niiden osuus 2000-luvulla runsas neljännes. Samalla aikavälillä mallasjuomien ja mietojen viinien suosio on lisääntynyt. Tästä huolimatta kaksi suomalaista juomatapaa leimaavaa piirrettä on säilynyt ennallaan: alkoholin käyttö aterialla on yhä harvinaista ja humalajuominen on edelleen yleistä.

Suomi ylpeilee tasa-arvokehityksellä, mutta alkoholin kulutuksessa naisten juomatottumusten miehistyminen on kielteinen asia. Pieni esimerkki arkielämästä: ei ole lainkaan tavatonta, että ystävättäret ostavat viikonlopun mökkilomalle pahvisen viinipakkauksen. Sen tilavuus on jopa neljä litraa. Pakkauksesta ei näe kuinka paljon on jäljellä. Ravistettaessa parikin desiä hölskyy mukavasti. Näin kaksi naista voivat viikonlopun mökkireissulla juoda yhteensä reilut 3,5 litraa viiniä. Siis määrän joka vastaa viittä perinteistä kolmenvartin viinipulloa. Huomaamattaan nämä kaksi naista ovat parissa päivässä juoneet kumpikin 15 alkoholiannosta.

Suomessa suurkulutuksena on usein pidetty sitä, jos nainen juo vähintään 16 alkoholiannosta

viikossa tai vähintään 5 annosta kerralla. Vastaavat luvut miehille ovat 24 ja 7 annosta. Näitä rajoja määriteltäessä on hyödynnetty epidemiologista tutkimusta alkoholin terveyshaitoista. Tutkimusten tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska eräät terveyshaitat näyttävät kasvavan suorassa suhteessa kulutukseen ilman selkeää kynnysarvoa. Myös varovaisuusperiaatetta voidaan painottaa eri tavoin. Tämän takia on ymmärrettävää, että eri tahojen suositukset poikkeavat toisistaan.

Mutta olivat ohjearvot kuinka tulkinnanvaraisia tahansa, ovat esimerkkimme naiset kahdessa päivässä juoneet itsensä suurkuluttajien kastiin.

Keskuudessamme elää vahvana käsitys alkoholin terveellisyydestä, vaikka se on havaittu vain yksilötasolla vaan ei väestötasolla. Todellisuudessa alkoholin terveysvaikutukset ovat vahvasti menetysten puolella. Noin 10 % ihmisistä kuluttaa Suomessa puolet käytetystä alkoholista. Alkoholin käyttömäärissä ei ole suuria eroja eri väestöryhmien välillä, mutta alkoholiin liittyvät ongelmat suurkulutus, humalajuominen ja alkoholikuolleisuus kasautuvat heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa oleville. Nykyisiä kulutustottumuksia on voitava muuttaa.

Alkoholinkulutuksen taso määräytyy lähinnä hinnan, saatavuuden ja markkinoinnin kolmiossa. Myös elämäntapaeroja kavennettaessa politiikan keinot ovat keskeisiä. Omaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen kannustaminen on välttämätöntä: ammatillisena työnä päihde-ehkäisy on ylivoimaisen tehtävän edessä, elleivät ihmiset ota asiaa omakseen. Taistelemme ihmisten sieluista; heidän asenteistaan ja arvoistaan. Ihmisen oman päätösvallan tärkeys säilyy aina, mutta yhteisöt voivat liittää siihen parempien elämäntapojen yhteistoiminnan ja sosiaalisen vastuun.

Raittiustyölain mukaan kunta on velvollinen huolehtimaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Ehkäisevää päihdetyötä on parasta toteuttaa moniammatillisesti eri kuntien hallintokuntien, erityisesti nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja terveystointen, sekä järjestöjen kesken. Erityisesti ruohonjuuritason työssä järjestöjen rooli on keskeinen. Mutta kun elämme tässä globaalissa maailmassa, tarvitaan yksilön ja lähiyhteisön vaikuttamisen lisäksi suurempien yhteisöjen kuten valtion ja valtioiden muodostaman Euroopan Unionin apua.

Päihteillä ei ole erityisasemaa unionin muodostamalla markkina-alueella, vaikka pelkästään alkoholihaitat aiheuttavat EU-alueella yhteiskunnille 125 miljardin euron kustannukset. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Euroopan Unionin budjetti kuluvalle vuodelle on 116 miljardia euroa. Euroopan unionin tulisi määritellä alkoholi- ja tupakkatuotteet kansanterveydelle haitallisiksi aineiksi, joiden maahantuontia kansallisvaltioilla on oikeus rajoittaa sekä määrällisesti että laadullisesti.

Maailman ehkä tunnetuimman alkoholitutkijan Robin Roomin mukaan alkoholi on Euroopan ja Pohjois-Aasian suurin terveysongelma. Ongelman laajuutta vielä kasvattaa alkoholin vahva yhteys mielenterveys- ja väkivaltaongelmiin.

Roomin mukaan ongelmana on se, että alkoholia pidetään normaalina osana arkea ja juhlaa. Robin Room korostaa, ettei alkoholi ole vain henkilökohtainen ongelma, vaan se koskee hyvin suurta määrää muitakin ihmisiä. Eikä silloin ole kyse vain perheestä ja läheisistä, vaan meistä kaikista. Skotlantilaisen tutkimuksen mukaan alkoholi aiheuttaa ylivoimaisesti enemmän kustannuksia poliisitoimelle ja palokunnalle kuin terveyssektorille tai sosiaalihuollolle. Alkoholi ei myöskään ole tavallinen tavara, vaikka sitä sellaisena kohdellaan EU:n maatalous- ja teollisuuspolitiikassa.

Alkoholipolitiikan on jatkossakin – ja entistä enemmän – määräydyttävä kansanterveysperustein. Alkoholi on määriteltävä erityiseksi hyödykkeeksi, jonka markkinoita kansallisvaltioiden on saatava säädellä. Pitkällä tähtäimellä on pyrittävä tilanteeseen, jossa alkoholimarkkinoita säädellään globaalitasolla. Alkoholi tulisi kansainvälisissä sopimuksissa selkeästi määritellä ei-tavanomaiseksi hyödykkeeksi ja samalla antaa valtioille mahdollisuudet rajoittaa sen kauppaa ja markkinointia

kansanterveysperustein.

Keinoja alkoholin kulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on. Kuntien organisoiman ja moniammatillisen ehkäisevän päihdetyö tarvitsee tuekseen vapaaehtoistyötä. Järjestöillä voi olla myös merkittävä rooli poliittisen ohjauksen määrittelyssä. Politiikka on tahdon asia. Politiikkaa tehdään paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason lisäksi kansainvälisesti. Rohkaisenkin raittiusliikettä ottamaan agendalleen, näin EU-vaalivuonna, poliittisen vaikuttamisen myös Euroopan Unionissa ja muutoin kansainvälisellä tasolla.

Suomalaisella raittiusliikkeellä ja Tampereen Raittiusseuralla on kunniakas historia, mutta myös vahva tulevaisuus. Jatkakaa yhtä päättäväisinä ja täynnä uskoa asiaanne kuin tähänkin saakka. Maailma, Eurooppa ja Suomi tarvitsevat teitä ja tekoja terveemmän elämän puolesta.