Ryhmäpuhe Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta

14.06.2011 12:56

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro

Keskustelussa valtioneuvoston selonteko Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta

 10.05.2006

Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Kaikessa ihmisten välisessä yhteistoiminnassa tarvitaan sääntöjä. Kun kerran yhdistyksillä, urheiluseuroilla ja yhtiöillä on omat sääntönsä ja kansallisvaltioilla lakinsa, lienee ymmärrettävää, että Euroopan unioni pyrkii laatimaan mahdollisimman selvät ja toimivat ohjeet 25 jäsenmaan, jatkossa vielä useamman jäsenmaan, yhteistoimintaa varten. Tästä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen ratifioinnissa on kysymys, ei säätämisen ja määräilyn ilosta, vaan yhteisen toimintakyvyn säilyttämisestä ja kehittämisestä.

EU merkitsee rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin lisäämistä niin maailmanlaajuisesti kuin jäsenmaidensa keskuudessa ja lähialueillaan. Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteistyömuoto yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa. Ilman Euroopan unionia ei olisi saatu aikaan Kioton lisäpöytäkirjaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. EU on vaikuttanut ratkaisevasti kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseen, saattanut alulle maailman kauppajärjestön Wto:n Dohan kierroksen ja uudistanut YK:ta. Juuri tämän päivän uutisista saatoimme havaita, että palestiinalaisalueiden inhimillisen hädän keskeyttäminen ja välttäminen on mahdollista vain EU:n ponnistuksin, ja muut kansainvälisen kentän toimijat vetoavat juuri EU:n rooliin. Yhteinen unionimme on laittanut liikkeelle tärkeitä poliittisia uudistuksia, jotka edistävät globaalia vakautta ja hyvinvointia. Tätä työtä on jatkettava. Meillä on kaikki syy vahvistaa unionin painoarvoa kansainvälisessä politiikassa ja maailmantaloudessa.

EU on pyrkinyt lisäämään ymmärrystä siitä, miten teemme maailmasta turvallisemman. Terrorismin ja alueellisten kriisien koettelemuksissa unioni on osoittanut kykyä puuttua sekä ongelmien syihin että seurauksiin. Euroopan integraation perusideana oleva yhteisvastuu, heikommasta välittäminen, ehkäisee parhaiten väkivallan syntyä niin unionin sisällä kuin globaalitasolla. Taistelu köyhyyttä vastaan on parasta taistelua terrorismia vastaan, kuten muutakin eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuuksia vastaan.

EU on myös tiivistänyt puolustusyhteistyötään. Puolustusmateriaalivirasto, EU:n nopean toiminnan joukkojen perustaminen ja rakenneyhteistyö osoittavat unionin kykyä ja halua kantaa vastuunsa kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Unionin oman alueen ja väestön suojelemiseksi käytössä ovat yhteisvastuu- ja turvatakuulausekkeet, joita ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti selitti. Niiden mukaisesti jäsenmaat auttavat terrori-iskun, luonnonmullistuksen, ihmisten aiheuttaman suuronnettomuuden tai sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Uusien ja vanhojen turvallisuusuhkien lisäksi on muita haasteita, joihin vastaaminen on helpompaa tai ylipäätään mahdollista vain Euroopan unionin tuella. Maailmantalouden suuret muutokset, kansallisvaltioiden lisääntynyt keskinäisriippuvuus, elintasoerot, työpaikkamenetykset, sosiaalisen suojelun tarpeet tai ympäristöongelmat eivät useinkaan ole yksittäisen valtion ratkaistavissa parhaimmallakaan tahdolla. Sen vuoksi kansakunnat tarvitsevat Euroopan unionia.

Eurooppalaisella yhteistyöllä on rakennettu keinoja taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä yhteiskunnallisen vakauden lisäämiseksi. Näiden keinojen käyttöä käsillä oleva perustuslakisopimuksen ratifiointi tehostaisi ja selkeyttäisi. Perustuslakiprosessin pysähtyminen osassa jäsenmaita kangistaa EU:n päätöksentekoa ja hallintoa ja hankaloittaa unionin laajentumista.

Toinen keskeinen ongelma tunnetusti EU:ssa on suurten jäsenmaiden hidas talouskasvu. Eurooppa tarvitsee panostuksia työllisyyteen, kasvuun ja kilpailukykyyn – ihmisten ehdoin – jotta yhteinen tulevaisuutemme rakentuisi täystyöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden varaan. Tätä varten Euroopan unioni tarvitsee jämäkämpää poliittista johtajuutta ja oikein valittua asialistaa, mutta myös päivitettyjä sääntöjä päätöksenteolle.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä hyväksyy Euroopan unionin perustuslakisopimuksen sisällön ja on valmis käsittelemään sen ratifioinnin. Perustuslakisopimus yksinkertaistaa unionin sopimuspohjaa korvaamalla aiemmat perussopimukset yhdellä yhtenäisellä ja selkeämmällä asiakirjalla. EU:n toimielinten välinen tasapaino, jäsenmaiden ja unionin toimivallanjaon tarkentuminen ja päätöksenteon kansanvaltaisuus ja tehokkuus ovat kaikki tarpeellisia uudistuksia. Myös määräenemmistöpäätöksenteon lisääntyminen merkitsee parannusta nykytilaan. Eurooppa-neuvoston aseman vahvistuminen pysyvämpine puheenjohtajineen ja unionin ulkoasiainministerin tehtävineen eivät sisältyneet Suomen tavoitteisiin, mutta niitä voidaan pitää kokonaisuuden kannalta hyväksyttävinä. Koko prosessissa on tietysti paljon sellaista, joka jälkiviisaudella olisi kannattanut tehdä toisin ihan tuosta perustuslakitermistä alkaen, mutta me olemme siinä tilanteessa, missä olemme, ja näitä muutoksia, niiden sisältöä, pitää punnita niin verrattuna nykyiseen kuin siihen, minkälaiset tarpeet meillä tulevaisuudessa on Euroopan maiden yhteistyölle.

Meillä Suomessa on virinnyt osin kiihkeäkin keskustelu siitä, kuinka järkevää on kansallisesti hyväksyä kansainvälinen sopimus, joka ei ehkä juuri sellaisenaan tule voimaan. Tilanne ei ole suinkaan ainutlaatuinen. Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka vielä odottavat vuosikausia muiden maiden ratifiointia ja voimaantuloaan.

Hallituksen asiana on arvioida, milloin ratifiointiesitys eduskunnalle annetaan. Siihen vaikuttaa luonnollisesti sekä kansainvälinen keskustelu että oman lainvalmistelun eteneminen. Esitys on valmisteltava huolellisesti, jotta Suomen legalistisen, tarkan laillisen, perinteen mukaisesti sen suhde kansalliseen normistoon ja tarvittavat muutokset selvitetään yksityiskohtaisen tarkasti. Luotamme hallituksen harkintaan esityksen antamisessa. Selvää on, ettei perustuslakisopimuksen ratifiointi Suomessa ratkaise sen käsittelyä muissa maissa. Vielä selvempää on, ettei siitä ole haittaa vaan hyötyä sopimuksen etenemiselle.

Kun sopimus on aikanaan tarkoin käsitelty ratifiointiesityksen pohjalta, siihen mahdollisesti tehtävät pienehköt muutokset ja täydennykset voidaan ratkaista nopeasti ja joustavasti. Kysymys ei ole missään mielessä siitä, että jouduttaisiin kahteen kertaan tekemään sama työ, vaan kysymys on silloin pienistä tarkennuksista, niin kuin meillä on ollut kuluneen vuosikymmenen aikana jo monta kertaa perussopimusten tarkistuksen yhteydessä.

Sosialidemokraatit kiinnittävät erityistä huomiota perustuslakisopimuksen kauppapoliittisiin kirjauksiin. Kauppapolitiikan siirtyminen unionin yksinomaiseen toimivaltaan ei ole aivan ongelmatonta. Suomen ja Ruotsin aloitteesta perussopimukseen kirjattu yksimielisyyden vaatimus peruspalvelujen kauppaa koskevissa päätöksissä on tarpeellinen. Pidämme tärkeänä, että hallitus seuraa tarkasti koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia päätösehdotuksia. Suomen ei tule hyväksyä ulkoa saneltuja ratkaisuja, vaan pitää päätöksenteko, vaikuttaminen näihin yhteisiin kauppapolitiikan linjauksiin, omissa käsissään. On olennaista, että eduskunta saa käsitellä kauppapolitiikkaa koskevat esitykset oman perustuslakimme mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää hallitukselta määrätietoista ja aktiivista Eurooppa-politiikkaa. Unioniyhteistyö tarvitsee konkreettisia tuloksia. Suomen puheenjohtajuuskausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden Eurooppa-tietouden ja kansalaiskeskustelun lisäämiseen. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on unionin menestyksekäs laajentuminen. Suomella tulee olla valmius johdatella unioni päätöksiin Romanian ja Bulgarian liittymisajankohdasta ja luotsata Kroatian ja Turkin jäsenyysneuvotteluja.

Vastoin yleistä luuloa kansalaiset ovat kiinnostuneita itseään koskevista asioista silloinkin, kun päätöksiä tehdään unionitasolla. Me vain liian heikosti pystymme niitä tuomaan lähelle kansalaisia, siinä tarvitaan kaikilta poliittisilta toimijoilta uudelleen asennoitumista. Palveludirektiivin käsittely Euroopan parlamentissa osoitti kansanvaltaisen päätöksenteon voiman. Kiistellystä direktiivistä poistettiin lopulta suuri osa hyvinvointi- ja peruspalveluista, jotka eurooppalaiset halusivat säilyttää kansallisessa määräysvallassaan. Alkuperämaaperiaatteesta luopuminen, sen muuttaminen, voidaan tulkita ääneksi sosiaalisemman Euroopan puolesta. Sosialidemokraateille Euroopan taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne tukevat ja täydentävät toisiaan.

EU:n kuluttajat, kotitaloudet ja teollisuus tarvitsevat kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa. Puheenjohtajuuskaudella Suomella on hyvä mahdollisuus esitellä energiapoliittisia linjauksiaan ja kommentoida komission vihreää kirjaa energiastrategiasta. Meidän tulee rakentaa energian sisämarkkinoita toimivammiksi unohtamatta kuitenkaan jäsenmaiden tarpeita päättää omista energiaratkaisuistaan. Energiayhteistyö on luontevaa nähdä myös pohjoisen ulottuvuuden asialistalla.

Oikeus- ja sisäasioiden puolella Haagin ohjelman välitarkastelu edellyttää puheenjohtajamaalta tasapainoisia esityksiä muun muassa EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjaamiseksi. Sosialidemokraattien mielestä tavoitteena tulee olla EU:n yhteinen, tehokkaasti toimiva turvapaikkajärjestelmä Geneven pakolaissopimuksen hengessä.

Arvoisa puhemies! Uusi perussopimus on paras yrityksemme selkiyttää monien mielestä vaikeatajuista ja ihmisistä etääntynyttä Euroopan unionia. Euroopan ei pidä juuttua päättämättömyyteen. Perustuslakisopimus on yhteisesti neuvottelemamme poliittinen asiakirja, siis yhteisen tahtomme ilmaus. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee mietinnön linjauksia Euroopan unionin tulevaisuudesta.