Rengon Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa

14.06.2011 12:51

Eduskunnan II varapuhemies Johannes Koskinen

su 16.9.2007

Hyvät toverit!

Kulunutta vuosisataa ei syyttä kutsuta sosialidemokratian vuosisadaksi. Poliittisella ja ammatillisella työväenliikkeellä on ollut keskeinen rooli koko hyvinvointiyhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisuuden synnyssä. Alamaisista on tullut sen myötä yhteiskunnan täysivaltaisia kansalaisia. Vuosikymmenten työllä on rakennettu tämän päivän suomalaisten poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja myös kulttuuriset oikeudet ja velvollisuudet. Oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino onkin seikka, jota tulee säännöllisesti tarkastella: annammeko yhteiskunnan jäsenille riittävän tuen ja nousun portaat samalla, kun edellytämme myös jokaisen meistä kantavan vastuuta itsestään ja yhteisöstään kykyjensä mukaan.

Kasvava kansanvalta on ollut sosialidemokraattisen liikkeen punainen lanka läpi 1900-luvun. Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu yksikamarinen eduskunta antoi vuodesta 1907 lähtien muodolliset puitteet poliittiselle tasavertaisuudelle. Sen muuttaminen eläväksi todellisuudeksi kesti kuitenkin vuosikymmeniä.

Tässä liikkeessä kansanvalta kasvoi ruohonjuuritasolta. Suurlakon jälkeen alkoi yhdistyksille työntäyteinen aika. Oli opittu tuntemaan yhteistyön voima. Alettiin suunnitella omia tiloja, mutta helppoa sekään ei ollut. Rengossa oma talo oli ensin Etelä-Rengon työväenyhdistyksellä, jota seurasi pian Lietsan työväenyhdistys. Muurilassa toiminut työväenyhdistys Aate sai oman talon vuonna 1932 ja Länsi-Rengon työväenyhdistys puolestaan Tanhulan vuonna 1948. Taloista ja yhdistyksistäkin on muuttoliikkeen sekä toimintamuotojen muutosten myötä luovuttu.

*****

Tästä paikallisesta toiminnasta ponnistanut työväenliike teki hartiavoimin työtä tasavertaisemman Suomen rakentamiseksi – näiden naisten ja miesten työn tulokset näemme tänään. On eittämättä selvää, että sosialidemokratia on eniten suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen vaikuttanut poliittinen voima.

Vaikka perustaa oli luotu vuosikymmenten saatossa, suomalainen kansankoti – niin kuin me sen tunnemme – rakennettiin varsinaisesti 1966 suuresta vaalivoitosta lähtien. Tässä muutoksessa keskeinen kehityssuunta oli julkisten palvelujen rakentaminen ja eläke- ja toimeentuloturvan täydentäminen ansiosidonnaisilla sosiaaliturvajärjestelmillä. Taustalla tapahtui voimakas elinkeinorakenteen muutos. Kun maataloudessa työskenteli vuonna 1950 yhteensä 46 prosenttiyksikköä ammatissa toimivista, pieneni määrä vuoteen 1970 mennessä 18 prosenttiyksikköön. Työllisyyden painopiste siirtyi teollisuuteen ja palveluelinkeinoihin. Tällä tiellä olemme edelleenkin. Palveluelinkeinojen merkitys tulee tulevaisuudessa yhä kasvamaan.

Useista hyvinvointivaltion syntyyn vaikuttaneista sosialidemokraateista tulee mainita Rafael Paasio ja Kalevi Sorsa. Heidän johdollaan saimme peruskoulun ja tasa-arvoisen terveyden hoidon. Heistä Sorsa oli suomalaisen kansankodin arkkitehti ja rakennusmestari yli kahden vuosikymmenen ajan. Tuon ajan voimakasta yhteiskunnallista uudistustyötä leimasi kasvuoptimismi ja usko tasa-arvon ihanteisiin. Sosialidemokratian aatemaailma ja käytännön uudistustyö yhtyivät liikkeen linjanvetäjissä.

*****

Hyvät toverit,

Tänään maata vievät porvarilliset voimat. Alku ei näytä lupaavalta ja vaalilupaukset on monilta osin unohdettu. Porvarihallituksen budjetti pudottaa väliin monia pienituloisia lapsiperheitä. Verot ja maksut nousevat samalla kun palvelut uhkaavat heiketä.

Porvarihallitus lupasi ohjelmassaan kunnille rahaa terveydenhuoltoon ja palkkoihin. Tämä ei kuitenkaan näy riittävästi ensi vuoden budjetissa ja palkkaneuvotteluista on tulossa vaikeat. Hallituksen on kannettava vastuu lupauksistaan. Sosialidemokraatit sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön palkkatasa-arvon puolesta.

Sosialidemokraattien tavoitteena viime eduskuntavaaleissa oli laittaa vanhustenhuolto kuntoon Suomessa. Haluamme turvata vanhuksille riittävät kotipalvelut sekä kotisairaan-hoidon. Haluamme huolehtia siitä, että dementiavanhuksille on tarjolla turvallista kodinomaista hoivaa. Tarvitsemme valtakunnallisen vanhustenhuollon normiston. Kutsumme kunnat yhteisiin talkoisiin määrittämään laadukkaan vanhustenhuollon linjaukset.

Hyvinvointipalveluihin tarvitaan 20 000 uutta ihmistä, kuten vaaliohjelmassamme totesimme. Porvarihallituksen lisäpanostukset hyvinvointipalveluihin jäävät viidennekseen edellisen hallituksen lisäpanostuksista.

Hallitukselle on annettava tunnustus siitä, että se budjetissa korjaa SDP:n vaatimuksen mukaisesti eläketulojen verotusta oikeuden-mukaiseksi. Hyöty tästä on kuitenkin valumassa hintojen, palveluiden ja muiden elinkustannusten nousuun.

Mielestämme perheiden ja lasten asemaa on kuitenkin vahvistettava selvästi enemmän kuin hallitus nyt tekee. Me vaadimme, että lapsilisiä korotetaan kaikille lapsiperheille. Porvarihallitus vaikeuttaa köyhimpien perheiden asemaa poistamalla päivähoidon 0-maksuluokan. Julkisten palveluiden maksujen korotus osuu kipeästi paljon palveluja käyttäviin lapsiperheisiin. Hallitus leikkaa budjetissa myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden rahoja. Näitä toimia SDP ei hyväksy.

Me sosialidemokraatit haluamme panostaa tasa-arvoiseen esi- ja perusopetukseen. Luokkakoot ovat kasvaneet liian suuriksi. Haluamme, että ryhmäkokoja pienennetään ja että erityisopetukseen varataan riittävät resurssit. Kaikille koululaisille on tarjottava mahdollisuus viettää turvallinen iltapäivä koulussa kerhojen ja harrastusten parissa.

Sosialidemokratia on myös vahva ympäristöliike. Tavoitteenamme on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Öljylle on aina oltava tarjolla ekologisempi vaihtoehto. Hallitusvastuussa olisimme käynnistäneet laajan ilmasto-ohjelman, joka olisi jatkunut pitkälle tulevaisuuteen. Olisimme myös korottaneet joukkoliikenteen tukea. Haluamme, että joukkoliikenne on lapsille ja nuorille maksutonta suurissa kaupungeissa. Itämeren suojelua on mielestämme vahvistettava laittamalla maatalouden päästöt kuriin.

Porvarihallitus lisää päästöjä lykkäämällä kehäradan toteuttamista ja nostamalla dieselveroa, jolloin joukkoliikenteen kustannukset kasvavat. Hallitus ei ole myöskään varannut määrärahoja ympäristöyhteistyön edistämiseen Suomen lähialueilla.

Erittäin suuri puute porvarihallituksen ohjelmassa ja ensi vuoden budjetissa on, että porvarihallitus jättää työllisyystavoitteesta huolehtimisen liiaksi markkinavoimien armoille. Me jatkamme ponnisteluja työllisyyden ja kaikkien vaikeimmin työllistyvien ihmisten aseman parantamiseksi. Tavoitteenamme on täystyöllisyys. Hallitusvastuussa olisimme jatkaneet hyvää työmarkkinapolitiikkaa. Työtä pätkätöiden vähentämiseksi on määrätietoisesti jatkettava.

*****

Hyvät toverit,

Nyt on työväenliikkeen aika ponnistaa oppositiosta uudistuen takaisin vastuuseen ja ottaa ykköspaikka Suomen kehittämisessä 2000-luvulla. SDP:ssä vallitsee tällä hetkellä yksimielisyys siitä, että puolueen on uudistuttava. Oppositiokausi antaa tälle uudistustyölle hyvän mahdollisuuden.

Suurin haaste elävälle kansanliikkeelle on estää sen toiminnan kangistuminen liian hallintokeskeiseksi. Vaarana on, että hallinnoidaan liikaa ja ollaan kansanliike liian vähän. Silloin toimintamme ei kiinnosta ihmisiä. Tarvitaan perusteellista järjestöllistä tuuletusta ja enemmän sitä tunnettua iloa, intohimoa ja itseluottamusta.

Politiikkaan tullaan vaikuttamaan, saamaan tietoa ja kokemaan yhteisöllisyyttä. Kaikkein keskeisin haasteemme uudistustyössä on lisätä puolueen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia ja kirkastaa puolueen harjoittamaa politiikkaa, jotta kansalaisille käy selväksi, minkä asioiden puolesta SDP tekee työtä.

Puolueen päätöksentekojärjestelmää on avattava ja tehtävä SDP:stä vapaammin hengittävä yhteisö. Puolueeseen mukaan tulevien on päästävä vaikuttamaan niin politiikan sisältöön ja linjaan sekä henkilövalintoihin nykyistä enemmän. Puoluekokousedustajien vaali seutukunnittain – miksei suora jäsenkysely puheenjohtajaehdokkaistakin – vahvistaa puoluedemokratiaa.

Näyttää siltä, että puoluekokouksen koon merkittäväänkin kasvattamiseen löytyy laajaa tukea ja yksimielisyyttä. Samalla pohditaan myös puoluekokoussykliä ja esimerkiksi siirtymistä kaksivuotisiin puoluekokouskausiin. Puoluekokouksen kehitystyö johtaisi myös puoluevaltuuston luonteen muuttumiseen. Olisi hyvä, että perusyhdistykset voisivat tehdä aloitteita suoraan puoluevaltuustolle ja että valtuusto tekisi nykyistä enemmän ohjelmatyötä. Tällöin poliittista linjaamme voitaisiin nykyistä paremmin tehdä ja päivittää ajassa.

Järjestöllinen uudistuminen ulottuu piiri- ja paikallistasolle asti. Syksyn ja kevään aikana SDP järjestää noin sata alueellista ja paikallista tilaisuutta, jossa pohditaan toimintamme uudistamista.

Haluankin tässä yhteydessä tehdä avauksen tähän keskusteluun: piirikokoukset voisivat tulevaisuudessa olla avoimia jäsenkokouksia, jonne jokaisella SDP:n jäsenellä olisi pääsy debatoimaan ja kokemaan yhteisöllisyyttä. Samassa yhteydessä voitaisiin elvyttää myös vanhaa maakuntajuhlaperinnettä: annettaisiin tilaa väelle tavata toisiaan myös vapaammissa merkeissä.

Tarvitsemme myös puolueen yhdistystoimintaan erilaisia muotoja. Paikallisosastot tai seututason demariyhdistykset tulevat jatkossakin olemaan toimintamme kivijalka, mutta on hyvä, että niiden rinnalle syntyy myös erilaisia teemaosastoja ja verkostoja. Nyt jos koskaan tarvitsemmekin avaraa ajattelua ja erilaisten yhteisöjen panosta puolueen kehittämiseen.

Sosialidemokraattinen puolue on syntyjänsä sivistysliike. Nyt tehtävämme on pohtia, mitä tämä perusluonne 2000-luvulla merkitsee. Selvää on, että SDP:n on noustava uuden tekniikan kärkipuolueeksi Suomessa. Tarvitsemme kunnollisen ja riippumattoman verkkolehden, josta kaikki toiminnastamme kiinnostuneet saavat tietoa ja voivat osallistua debattiin. Samoin tarvitsemme nykyistä selvästi paremman linkin yliopisto- ja tiedemaailmaan, tämä yhteyshän oli yksi 1960- ja 1970-lukujen edistyksellisen politiikkamme ja uusien ideoiden synnyn kulmakiviä. Pari vuotta sitten perustettu ajatushautomomme, Sorsa säätiö on erinomainen väline tässä työssä. Säätiön toiminta on alkanut hyvin muun muassa perjantaiyliopistoineen ja julkaisutoimintoineen, mutta sitä pitää edelleen laajentaa ja vahvistaa.

Näiden toimien lisäksi puolueen työryhmätyötä voitaisiin merkittävästi avata. Puolueellamme on tällä hetkellä maan ylivoimaisesti paras työryhmäorganisaatio, noin kolmekymmentä työryhmää, mutta ne ovat luonteeltaan suljettuja. Olen varma, että voimme löytää meille sopivan tavan avata ensi puoluekokouskaudella työryhmämme avoimiksi puolueen jäsenille eri puolilta maata.

Hyvät toverit,

Sosialidemokratia ei saa jähmettyä. Sen on löydettävä myös 2000-luvulla vastaukset siihen, miten demokratia ja sosiaalinen tasa-arvo, kaikille kuuluva hyvinvointi ja sivistys, oikeus oman elämän hallitsemiseen ulotetaan täältä paikallisten työväenyhdistysten tasolta kansainvälisen kaupan ja työnjaon maailmaan.

Jo historiansa vuoksi sosialidemokraattisella liikkeellä on siihen paremmat edellytykset kuin millään muulla poliittisella suunnalla. Se on aina ollut yhtä aikaa vahvasti internationalistinen ja kansallinen, sekä ihanteellinen idealismissaan että realistinen kyvyssään toteuttaa unelmia ihmisten arjessa. Sitä sosialidemokratian täytyy olla myös jatkossa.

Toivotan onnea ja menestystä sata vuotta täyttävälle Rengon työväenyhdistykselle toisellekin vuosisadalle!