Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen harjannostajaisissa

14.06.2011 12:39

Eduskunnan 2. varapuhemies Johannes Koskinen

13.3.2008

 Arvoisat kuulijat,

 Tuli on yhtä vanha kuin luontokin, mutta ei tarkoin tiedetä miten ja milloin ihminen oppi sitä hyödykseen käyttämään. Aikojen alussa tunnettiin tuli ainoastaan kaiken elollisen hävittävänä, hirvittävänä voimana, joka valloilleen päässeenä tuhosi kaiken eteensä sattuneen. Kun ihminen rohkeni alistaa sen palvelijakseen, ihmiskunnan kehityksessä tapahtui ratkaiseva vaihe. Hän sai valon, lämmön, ravinnon valmistamisvälineen sekä ennen kaikkea tehokkaan aseen, joka teki hänet luomakunnan valtiaaksi.

Tuli on hyvä palvelija, mutta sitä on vartioitava. Kaupunkipalot olivat yleinen vitsaus ennen 1900-lukua. Kuvaavaa on, että yksistään Turun palossa 1827 tuhoutui 780 rakennusta. 1800-luvun kuluessa Suomessa oli yhteensä 25 laajaa kaupunkipaloa, joissa tuhoutui kolme tuhatta rakennusta. Ei siis ollut ihme, että palotoimi kiinnosti suomalaisia, jotka myös kansallishengen vaikutuksesta perustivat runsaasti vapaaehtoisia palokuntia.

Toiminta on siitä asti ammattimaistunut. Samalla kehitys on vaatinut yhä parempia resursseja. Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi 26. maaliskuuta 1935 Helsingin palopäällystökoulussa. Sieltä opetus siirtyi vuonna 1958 Espooseen perustetulle valtion palokoululle.

Palomieskoulutus käynnistyi puolestaan vuonna 1969. Pelastushallinnon koulutuskeskuksen perustamisen myötä vuonna 1979 toiminta laajeni myös väestönsuojelukoulutukseen ja vuonna 1981 aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutukseen. Vuonna 1992 Kuopiossa käynnistyi Valtion pelastuskoulu, jossa koulutettiin miehistöä ja alipäällystöä. Vuonna 1995 Pelastuskoulu yhdistettiin poikkeusolojen koulutuksesta vastanneen Valtion pelastusopiston kanssa Pelastusopistoksi. Vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen perustettiin Kriisinhallintakeskus.

Tänään palo- ja pelastustoimi ja myös hätäkeskustoiminta ovat keskeinen osa yhteiskuntamme turvallisuusrakenteita. Kauas on siis tultu noista parin sadan vuoden takaisista oloista.

*****

Suomi on tänään yksi maailman turvallisimmista maista. Suomalaiset myös arvostavat laaja-alaista turvallisuutta. Erilaisten mielipidetiedusteluiden kärkeen nousevat niin taloudelliseen, sosiaaliseen kuin fyysiseenkin turvallisuuteen liittyvät asiat. Niin ikään suomalaiset laajasti ja taustaansa katsomatta arvostavat niitä instituutioita, jotka pitävät huolen siitä, että voimme päivittäin viedä lapsemme kouluun, hoitaa työasioitamme, auttaa ikääntyneitä vanhempiamme ja kokoontua illalla perheemme pariin rauhallisissa ja turvallisissa oloissa. Kaikkein korkeinta kansalaisten luottamus on juuri pelastustoimeen. Sen hyvään toimintaan luottaa peräti 95 % väestöstä.

Maailma on tänään monimutkaisempi paikka kuin aiemmin. Suomen turvallisuusuhat liittyvät sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys pienenee ja monien uhkien vaikutukset ulottuvat nopeasti yli rajojen. Esimerkiksi erilaiset luonnonkatastrofit ja aseelliset konfliktit voivat johtaa vakaviin humanitäärisiin kriiseihin, joiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen, erityisesti pakolaisuutena ja kriisialueille toimitettavan avun tarpeena.

Täällä kotimaassa keskeinen muutostrendi on puolestaan väestön ikääntyminen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden ylläpitämiselle. Haaste on siis kaksitahoinen: samalla olisi varmistettava sekä kasvukeskusten kasvava tarve erilaisiin turvallisuuspalveluihin että harvaan asuttujen alueiden palveluiden saanti.

Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös vapaaehtoisten palokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Tällä hetkellä palokuntatoiminta kattaa koko Suomen. Merkittävä osa pelastustoimesta hoidetaan edelleen vapaaehtoisvoimin erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoiselle pelastustoiminnalle rakentuu mielekäs tulevaisuus samalla kun ammattipalokuntien työ muuttuu vaativammaksi ja monipuolisemmaksi.

*****

Hyvät kuulijat,

Valtakunnallisessa pelastustoiminnan visiossa vuodelle 2015 asetetaan kunnianhimoinen tavoite: Suomessa olisi jatkossakin paitsi hyvä turvallisuuskulttuuri, niin myös koko Euroopan unionin tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokainen suomalainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta. Pelastustoimen henkilöstön olisi jatkossakin oltava motivoitunutta ja osaavaa. Palvelut pitäisi tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavasti, mutta samalla tehokkaasti. Lisäksi erilaisten kumppanuusverkostojen pitäisi olla kunnossa. Nämä eivät ole aivan helppoja tavoitteita, mutta arvostaen suomalaista pelastustoimintaa ne ovat saavutettavissa.

Pelastustoiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät jaetaan tänään onnettomuuksien ehkäisyyn, henkilöstön suorituskykyyn, varautumiseen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin sekä ajantasaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Onnettomuuksien ehkäisyssä tavoitteena on, että viranomaiset ja muut organisaatiot toimisivat yhdessä ja samansuuntaisin tavoittein. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan tulisikin kirjata selkeät poikkihallinnolliset tavoitteet. Samoin esimerkiksi poliisin ja pelastuslaitosten yhteistyötä palontutkinnassa tulee edelleen edistää.

Toinen tavoite – pelastustoimen motivoidun henkilöstön suorituskyvyn parantaminen – on aivan keskeinen tavoite kaikkien muiden päämäärien toteuttamiselle. Monille ellei useimmille työ on kutsumusammatti, jossa lähimmäisen auttaminen on etusijalla. Työ on kuitenkin usein poikkeuksellisen raskasta. Siksi urakehityksen pelastustoimen sisällä tulisi toteutua niin, että työn vaativuus, ikä, työkunto ja muut seikat kohtaisivat mahdollisimman hyvin.

Suuronnettomuuksien riski on myös otettava vakavasti. Sellaisen sattuessa punnitaan eri järjestelmien todellinen tehokkuus. Pohjois-Karjalassa mielessä on pidettävä rajan läheisyys. Vaikka Venäjällä ei presidentinvaalien jälkeen juuri tällä hetkellä ole kriittisiä epävarmuustekijöitä, on mahdollisiin tilanteisiin, kuten metsäpaloihin, ydinturvallisuuteen liittyviin riskeihin tai energiahuollosta seuraaviin riskeihin varauduttava. Oleellista pelastustoimen kannalta tällaisissa tilanteissa on, että johtamisjärjestelmät mahdollistavat ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämisen ja oikea-aikaisen päätöksenteon kaikilla organisaation tasoilla – aina valtakunnan tasolta vapaaehtoisiin palokuntiin asti.

*****

Hyvät kuulijat,

 On hienoa, että pääsemme vihdoin viettämään Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Joensuun paloaseman ja Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen uudisrakennuksen harjannostajaisia! Nykyinen vuonna 1955 rakennettu Joensuun paloasema todettiin toiminnallisuudeltaan sekä tekniseltä kunnoltaan sellaiseksi, ettei järkisyillä voitu ajatella sen peruskorjaamista.

Käynnistetyn rakennushankkeen tavoitteena on luoda käyttäjille teknisesti ja toiminnallisesti hyvät tilat, mutta silti kokonaistaloudellisesti. Kohteen valinnassa keskeisenä kriteerinä käytettiin sijaintia valtateiden eritasoliittymien läheisyydessä ja sujuvia liikenneyhteyksiä. Toisena tärkeänä tekijänä olivat kaupunkirakenteelliset perusteet, mukaan lukien rakennuksen näkyminen kaupunkilaisille. Jo sekin nimittäin lisää alussa mainitsemaani turvallisuuden tunnetta. Kun pelastustoimi näkyy katukuvassa ja pojankoltiaiset ihmettelevät paloautoja – tulee muillekin joensuulaisille kuin näille pojannaskaleille selväksi, että siinä se palokunta on, lähellä, jos jotain sattuu.

Toivottavaa on, että valmistuvilla tiloilla palo- ja pelastustoimen palvelut voitaisiin lähitulevaisuudessa hoitaa hyvin. Valtakunnallisesti uraa uurtavalla tavalla nyt ollaan tekemässä Suomen ensimmäistä hätäkeskusta, jolla on yhteiskäyttötiloja toisen toimijan eli pelastuslaitoksen kanssa.

Kahden toimijan mukanaolo ja yhteiskäytössä olevat tilat luovat synergiaa ja toivottavasti myös kohottavat henkeä ja parantavat tiedonkulkua arkipäivän tilanteissa. Uskon, että kokemuksista tulee olemaan hyötyä myös valtakunnallisesti.

Haluan valtiovallan puolesta toivottaa nyt käynnistyneelle hankkeelle kaikkea hyvää. Pohjois-karjalaisten ihmisten turvallisuus on jatkossakin varmoissa käsissä.