Lakikirja 250 vuotta -näyttelyn avaus

14.06.2011 12:12

15.10.2009 Eduskunnan kirjastossa

Vuonna 1759 ilmestyi ensimmäinen painettu suomenkielinen lakikirja. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun “Ruotsin Waldacunnan Laki hyväxi luettu ja wastan otettu Herrain Päivillä vuonna 1734″ ilmestyi Turussa. Nyt avattavassa näyttelyssä juhlitaan suomenkielisen lakikirjan 250-vuotista taivalta ja syntyvaiheita. Lisäksi esitellään varhaisempia lakisuomennoksia, sekä käydään läpi lakikirjan historiaa tähän päivään asti.

Vuoden 1759 lakikirjan käännöstyö kävi läpi monta vaihetta ennen kuin painettu lakikirja vihdoin ilmestyi. Kristofferin maanlaki oli suomennettu ensi kerran 1500-luvun loppupuolella ja seuraavalla vuosisadalla käännöstyötä vauhditettiin komiteavoimin. Vuoden 1759 suomenkielisen lakikirja oli ensimmäinen kattava, noin 300-sivuinen lakikokoelma. Sen ilmestyminen oli merkittävä tapahtuma. Tämän jälkeen oikeudenhakijat, jotka eivät ymmärtäneet ruotsia, saattoivat suomenkielisen lakikirjan avulla saada selkoa lain säännöksistä. Suomennos helpotti myös virkamiesten työtä merkittävästi. Lisäksi lakikirja oli tarpeen tukena ja ohjeena kielellisissä kysymyksissä, kun asetuksia ja julistuksia vastaisuudessa suomennettiin.

Suomen Kirjallisuuden Seura alkoi julkaista säännöllisemmin omaa lakikirjaa 1877 (koepainokset 1865 ja 1867). Suomen Lakimiesliiton hoteisiin lakikirjan julkaiseminen siirtyi 55 vuotta sitten ja ensimmäinen Suomen Laki I -teos ilmestyi vuonna 1955, Suomen Laki II 1956.

Uuden lakikirjan aiheenmukainen systematiikka poikkesi täysin aikaisemmista, kronologisesti järjestetyistä lakikirjoista. Suomen laki -teosten julkaisemiseen päättyi vuoden 1734 lain pohjalle laadittujen lakikirjojen ilmestyminen.

Lakikirjan ja säädösten osalta 1900-luvun loppua ja 2000-lukua leimaa sähköisten palvelujen erittäin nopea kehitys. Suomen Laki -teoksesta on julkaistu CD-rom-versio vuodesta 1995, ja palvelua on ylläpidetty verkkoversiona vuodesta 1996. ajantasainen sähköinen säädöstietokanta saatiin Suomessa kansalaisten käyttöön ensimmäisenä maana maailmassa 2000-luvun alussa. Sekä maksuton Finlex-palvelu että useat kaupalliset palvelut tarjoavat käyttäjälle lainsäädännön lisäksi esim. oikeuskäytäntöä ja lain esitöitä saman liittymän kautta. Kaupallisiin oikeudellisiin palveluihin on sisällytetty myös erilaisia lisäpalveluja, kuten lakikommentaareja ja oikeudellisia uutisia.

Suomenkielisen lakikirjan ilmestyinen oli osaltaan askel kohti juridisen tiedon tuomista lähemmäksi kansalaisia. Aihe on yhä ajankohtainen: kansalaisten oikeus oikeudelliseen tietoon on keskeinen edellytys oikeusvaltion olemassaololle ja oikeusjärjestelmän legitimiteetille. Vuoden 1759 lakisuomennos edesauttoi sen ajan kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa oikeudesta omalla kielellään. Eduskunnan kirjasto vaalii tätä perinnettä nykypäivänä. Kirjaston keskeisimpiä tehtäviä on välittää oikeudellista tietoa sitä tarvitseville – akatemiikoista poliitikkoihin ja kansalaisiin.

Julistan täten Lakikirja 250 vuotta -näyttelyn avatuksi. Tervetuloa tutustumaan!