Koskiselta tuumaileva “kyllä” suoralle jäsenvaalille

14.06.2011 13:38

Uutispäivä Demari

 17.09.2007

Rane Aunimo

- Puolueen päätöksentekojärjestelmää on avattava ja tehtävä SDP:stä vapaammin hengittävä yhteisö. Puolueeseen mukaan tulevien on päästävä vaikuttamaan niin politiikan sisältöön ja linjaan sekä henkilövalintoihin nykyistä enemmän.

Eduskunnan varapuhemiehen, entisen oikeusministerin Johannes Koskisen mukaan puoluekokousedustajien vaali seutukunnittain, miksei jopa suora jäsenkysely puheenjohtajaehdokkaistakin, vahvistaa puoluedemokratiaa.

- Ensi hätään jäsenkyselynä puoluekokousedustajavaalin yhteydessä. Seuraavalla kierroksella se ei varmaankaan ole mahdollista, mutta jatkossa voisi tutkailla suoraa vaaliakin, Koskinen sanoo Uutispäivä Demarille.

Kokemuksia käytännöstä on Tanskasta, missä vaikutus oli Koskisen mukaan “ainakin alussa innostava”, vaikka lopputulos ei ehkä ollutkaan viisas.

Joka tapauksessa eduskunnan varapuhemies puoltaa perusteellista järjestöllistä tuuletusta.

Koskisen mukaan riskinä kaikilla puolueilla on toiminnan kangistuminen. Suomeksi sanottuna: hallinnoidaan liikaa, ja puhutaan politiikkaa ja aatetta liian vähän.

- Uutena avauksena voitaisiin miettiä isompia, jopa kaikille jäsenille avoimia piirikokouksia. Näin ihmiset voisivat kokea yhteisöllisyyttä ja päästä vaikuttamaan nykyistä paremmin, Koskinen toteaa.

Nykyisin SDP:n runsas tuhat paikallisyhdistystä valitsee kukin edustajansa piirikokouksiin eli ne eivät ole kaikille jäsenille avoimia.

Puoluekokoukseen lisää väkeä

Johannes Koskinen kannattaa lisäksi puoluekokouksen koon merkittävää kasvattamista sekä puoluekokoussyklin tiivistämistä nykyisestä kolmesta kahteen vuoteen.

- Nykymaailmassa politiikan linjaa pitää voida päivittää aiempaa tiiviimmin. Tähän sopisi hyvin se, että puoluekokoukset pidettäisiin kahden vuoden välein. Puoluekokousten luonne muuttuisi enemmän kansankokouksiksi.

Osa puoluekokousasioista, esimerkiksi aloitteiden käsittelyä ja yksittäisiä ohjelma-asiakirjoja voitaisiin Koskisen mielestä hyvin siirtää puoluevaltuustolle, jonka roolia muutos lujittaisi.

Tiedemaailma mukaan

Keskeinen osa käynnissä olevaa uudistustyötä on Koskisen mukaan parantaa puolueen yhteyksiä tiedemaailmaan.

- SDP on syntyjänsä sivistysliike. Tarvitsemme nykyistä huomattavasti paremmat yhteydet tiedeyhteisöihin ja siellä tapahtuvaan ajatustyöhön. SDP:n perustama “think tank”, Sorsa-säätiö, on erinomainen väline tässä sillanrakennuksessa.

Koskisen mielestä puolueen työryhmäorganisaatiosta tulisi myös tehdä nykyistä avoimempi. Tällä hetkellä SDP:ssä on noin kolmekymmentä työryhmää, joiden jäsenet valitaan lähinnä kutsuperiaatteella, varapuhemies toteaa.

- Puolueellamme on tällä hetkellä maan ylivoimaisesti paras työryhmäorganisaatio, mutta se on luonteeltaan suljettu. Olen varma, että voimme löytää meille sopivan tavan avata ensi puoluekokouskaudella työryhmämme avoimiksi puolueen jäsenille eri puolilta maata.

Koskisen mukaan SDP:n on pyrittävä johtavaksi nettipuolueeksi ja sille on luotava riippumaton, vahva verkkolehti, josta puolueen jäsenet ja puolueesta kiinnostuneet voivat löytää nykyistä paremmin tietoa ja luoda uudenlaisen demarihenkisen keskustelufoorumin.