HAMK:in valmistujaisjuhlassa
14.06.2011 12:36
Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen
13.6.2008
Arvoisat kuulijat ja ennen kaikkea tänään valmistuvat ammattilaiset,
Ammattikorkeakoululaitoksen perustaminen on ollut viimeisten parin vuosikymmenen suurin koulutuspoliittinen innovaatio. Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun elokuussa vuonna 1991, jolloin opistoasteen oppilaitosten yhteistyönä käynnistettiin ensimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut.
Ensimmäiset vakinaisella valtioneuvoston toimiluvalla toimineet ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa elokuussa vuonna 1996 arviointiprosessin jälkeen. Syksyllä vuonna 2003 koulut saivat puolestaan yliopistoja vastaavan sisäisen itsehallinnon siihenastisen opetusministeriön suorassa alaisuudessa toimimisen sijaan.
Ammattikorkeakoulut toimivat nykyään monenlaisin hallintomuodoin: osa on yksityisiä osakeyhtiön tai säätiön ylläpitämiä, osa on kuntien ja kuntayhtymien omistamia osakeyhtiöitä, osa on suoraan kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä.
Ammattikorkeakoulut muodostavat suomalaisen korkeakoulu-järjestelmän yhdessä yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa. Suomessa on 30 ammattikorkeakoulua, jotka toimivat yhteensä noin 70 eri paikkakunnalla.
Ammattikorkeakouluista 28 toimii opetusministeriön alaisena. Näiden lisäksi sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Poliisiammat-tikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland.
Meillä monilla on vielä muistissa vanha opistoaste. Ammattikorkeakoulujen myötä vanhoista opistoista noin kahdeksankymmentä prosenttia onkin muovautunut tai jalostunut ammattikorkeakouluiksi. Tänään 25-34 –vuotiailla suomalaisilla noin neljälläkymmenellä prosentilla on korkeakoulututkinto – olemme siis prosentuaalisesti samalla tasolla Euroopan kärkimaiden, Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Matkaa EU:n Lissabonin strategiassa mainittuun 50 % tavoitteeseen vielä kuitenkin on.
Ammattikorkeakoulujen synnyttämisen myötä suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä luotiin duaalimalli, jossa kaksi erilaista korkeakoulusektoria täydentää toisiaan.
Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on toisistaan poikkeavat profiilit ja tehtävät. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joissa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja.
Hyvät kuulijat,
Ammattikorkeakoulutuksen ydin on työelämälähtöisyys.
Ammattikorkeakoulutuksella pyritään vastaamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän haasteisiin ja tarpeisiin yhä paremmin. Ammattikorkeakoulut huolehtivat osaltaan suomalaisesta kilpailukyvystä tuottamalla eri aloille niiden tarvitsemia osaajia ja asiantuntijoita.
Opetus ammattikorkeakouluissa on innovatiivista ja ajan hermolla. Ammattikorkeakoulujen yliopettajat, lehtorit ja muu opetushenkilöstö ovat hankkineet kokemusta eri yrityksissä ja yhteisöissä, sillä jo kelpoisuusvaatimuksiin sisältyy vähintään kolmen vuoden työelämäkokemus. He tuovat näin tuoreimman tiedon ja näkemyksen opiskelijoiden käyttöön.
Opintoihin liittyvät harjoittelut vievät opiskelijan työelämän todellisen arjen keskelle. Kehittävä ote ja opiskelijoiden mukanaolo erilaisissa hankkeissa ja projekteissa ovat keskeisiä elementtejä ammattikorkeakoulujen opetuksessa.
Tärkeää koko yhteiskunnan ja myös opiskelijoiden näkökulmasta on, kuinka koulutus vastaa työmarkkinoiden haasteisiin. Korkea koulutus parantaa sekä työllistymistä että pysyvän työpaikan saantia.
Tänään, Elinkeinoelämän Keskusliiton arvion mukaan, valmistuvien määrät vastaavat suunnilleen työvoiman tarvetta, vaikka alakohtaisia poikkeuksia ja työvoimakapeikkoja tietenkin löytyy. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suuri osa on mielestään koulutustaan vastaavissa töissä ja arvio omista työllistymismahdollisuuksista on erittäin hyvä. Työllistyminen ei olekaan ihmeteltävää, sillä OECD:n vuosina 2002 ja 2004 tekemässä kansainvälisessä vertailussa suomalaisen ammattikorkeakoulun laatua pidetään erittäin hyvänä.
Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli syksyllä 2007 yhteensä 133 300 opiskelijaa. Määrä oli 700 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2006. Vuonna 2007 ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 21 000 tutkintoa.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat olemassaolonsa aikana vakiinnuttaneet asemansa työelämän tarpeita vastaavina korkeakoulututkintoina monilla eri aloilla. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työ- ja elinkeinoelämässä.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat ovat tiiviisti mukana tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. T&K–toiminnalla on merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen aluekehitystyössä ja sen avulla tuetaan lähialueen elinkeinoelämää.
Ammattikorkeakoulut ovat valinneet omat ydinosaamis- ja painopistealueensa siten, että ne hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla vaikutusalueensa työ- ja elinkeinoelämää sekä tukevat ammattikorkeakoulun osaamisen vahvistamista ja opiskelijoiden ammatillista kasvamista.
Onnistuneen opiskelun edellytys ovat toimivat tukipalvelut. Hyvinvoiva opiskelija jaksaa keskittyä opintoihin ja siirtyy osaavana työntekijänä työelämään. Riittävällä toimeentulolla on selkeä yhteys hyvinvointiin. Opiskelijoiden kohdalla toimivan opintotukijärjestelmän merkitystä opintojen etenemiselle ei voi liiaksi korostaa.
Opintotukea on pitkän valmistelun jälkeen viimein kehitetty hyvään suuntaan: opintotuen tulorajat nousivat vuoden 2008 alusta ja opintorahaan tulee 15 % korotus ensi syyskuussa. Nämä ovat merkittäviä parannuksia, mutta kehitettävää opintotukijärjestelmästä löytyy edelleen.
Yksi korjausta vaativa seikka on opiskelijoiden kesä-ajan asuminen. Nykyinen järjestely on puutteellinen, koska asumisen kustannukset eivät katoa kesäksi opintotuen loppuessa. Opintotuen irrottaminen opiskeluvaatimuksesta kesäkuukausien ajaksi olisi merkittävä parannus tuhansien opiskelijoiden asuntotilanteeseen. Nykyisin monet opiskelijat joutuvat luopumaan asunnostaan ja muuttamaan kesäksi esimerkiksi takaisin vanhempiensa luo.
Tulorajojen nostaminen oli aiheellinen parannus opintotukeen, sillä se mahdollistaa työkokemuksen hankkimisen ilman opintotuen välitöntä menettämistä. Tulorajojen soveltamiskäytäntö vaatii kuitenkin selkiyttämistä. Nykyisin liian usein silkka väärinymmärrys johtaa opintotuen takaisinperintään, vaikka opiskelija olisi yrittänyt seurata tulojensa kehitystä vuoden aikana. Sääntöjen selkiyttämisen lisäksi tulorajoja koskevaa tiedotusta on syytä kehittää, jotta ikäviltä taloudellisilta yllätyksiltä vältyttäisiin. Myös takaisinperinnän korkoseuraamuksia on syytä tarkistaa, ettei tulorajan ylittyessä päädytä opiskelijan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen.
Hyvät kuulijat,
Suomalainen korkeakoulu on parasta aikaa murroksessa. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista uhkaa tulla yrityksiltä rahoitusta kerjääviä instituutioita enemmän kuin sivistystä ja yhteiskunnallista kehitystä edistäviä itsenäisiä tutkimuksen ja ylimmän opetuksen laitoksia.
Hallituksen alustava linjaus säätiöittää Suomen yliopistot johtaa myös perustuslaillisiin ongelmiin, jos avataan ovet yliopistojen julkiseen valtaan perustuvan tutkintojen ja niihin perustuvien pätevyyksien hyväksymisen yksityistämiselle.
On tärkeää vaatia hallitusta avoimeen keskusteluun korkeakoululaitoksen kehittämisestä. Tarpeelliset rakenneratkaisut on tehtävä yhteistyössä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentän kanssa.
Nyt näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ammattikorkeakouluverkko tiivistyy ja korkeakoulujen määrä vähenee kolmella jo kuluvan vuoden aikana. Opetuksessa pyritään entistä tiukemmin keskittymään vahvuusalueisiin, samoin panostetaan entistä enemmän kansainvälistymiseen ja ylempiin amk-tutkintoihin.
Erityisesti kansainvälistymisen haaste on valtava. Eri ammattikorkeakoulut ovat hyvin erilaisessa valmiudessa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tuleekin entistä tärkeämpi tekijä kansainvälisen opiskelijavaihdon kasvaessa.
Arvoisat kuulijat,
Hämeen ammattikorkeakoulu on toiminta-alueensa johtava osaamisen kehittäjä ja elinkeinostrategian edistäjä.
Yhtymän menestyksellinen toiminta perustuu uusiutuvien luonnonvarojen, ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin sekä elinympäristön kehittämisen ja korkean teknologian monipuoliseen ja korkeatasoiseen osaamiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita sekä alueellisen ja kansallisen että kansainvälisen kehityksen tarpeisiin.
HAMK:lla on keskeinen asema suomalaisen ammattikorkeakouluopetuksen ja ammatillisen opettajankoulutuksen sekä liikenneopetuksen kehittämisessä.
Toimintojen kehittämisessä korostuvat työelämäyhteistyö, kansainvälistyminen, aikuiskoulutus sekä toiminnan laadun määrätietoinen parantaminen. Opetusmenetelmien uudistamista tukevien palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämisessä ammattikorkeakoulu on kansallisesti johtava yksikkö.
Meille hämäläisille oma ja korkeatasoinen ammattikorkeakoulu on aivan keskeinen asia. Välillä tuntuukin, että valtakunnallisessa keskustelussa korkeakoulujen alueellinen merkitys unohtuu liiaksi.
Hämeen ammattikorkeakoulu on ainoa koko maakunnassa toimiva korkeakoulu. Alueella toimii tämän lisäksi muutama erillinen yliopistoyksikkö. Erilaiset toimivat innovaatioprosessit ovat välttämätön edellytys alueen menestymiselle yhä enemmän avautuvassa globaalissa taloudessa.
Vuonna 2004 Hämeen liiton toteuttamassa selvityksessä todettiin, että alueen innovaatiotoiminta on pääsääntöisesti yrityslähtöistä ja virikkeenä toimivat useimmiten kiristyvät vaatimukset niin asiakkaiden, kilpailijoiden kuin muidenkin toimijoiden taholta. Uusiin tutkimustuloksiin perustuva innovaatiotoiminta on huomattavasti vähäisempää, koska alueella on vielä liian vähän syvällistä tieteellistä tutkimusta tekeviä tutkimuslaitoksia.
Vaikka innovaatiot toteutuvat lähinnä yrityksissä, muiden toimijoiden merkitys prosessissa on usein ratkaiseva. Ideat tai innovaatioaihiot syntyvät monesti vuorovaikutustilanteissa, ja niiden syntymistodennäköisyyttä voidaan edistää. Aihioiden kehittäminen valmiiksi tuotteiksi sisältää monia vaiheita, joissa erityisesti aloittavien ja pk-yritysten kyseessä ollen tarvitaan ulkopuolista apua.
Alueella tarvitaan siten saumattomasti toimivat innovaatiojärjestelmä, jossa ammattikorkeakoululla on tärkeä sija.
Hyvät kuulijat,
Me hämäläiset emme ole olleet hitaita kehittäessämme alueen osaamista. Alueen toimijat muodostavat jo nyt kiinteän yhteistyöverkoston, jossa työnjako ja roolit ovat edelleen selkiytymässä. Varsinaisia yliopistoja vailla olevien maakuntien on ideoitava ja kamppailtava tosissaan välttääkseen väliinputoamista.
Te, ammattilaiset, jotka valmistutte Hämeen ammattikorkeakoulusta, olette Hämeen ja laajemminkin Suomessa hyvän tulevaisuuden keskeinen voimavara. Te tulette olemaan osa kansainvälistyvää, uutta luovaa ja eteenpäin vievää hämäläistä menestyskertomusta.
Haluan valtiovallan puolesta onnitella kaikkia valmistuneita, kuin myös opettajia ja vanhempia aina tarpeellisesta ohjauksesta ja tuesta.
