Politiikkaan nuivasti suhtautuvien joukko ei saa enää kasvaa

06.04.2011 11:56

Uutispäivä Demari 24.9.2010

Koskinen: Hallituksen aktivointitoimet jääneet lähes puhtaaksi nollaksi

Suomessa voidaan nykyään vain haaveilla Ruotsin äänestysprosenteista. Naapurimaassa juuri käydyissä vaaleissa kantansa kävi ilmaisemassa 82 prosenttia äänioikeutetuista. Suomessa vastaavaan päästiin viimeksi vuoden 1983 eduskuntavaaleissa. Vuonna 2007 äänestysprosentti jäi järkyttävään vajaaseen 68:een. Demareilla ei mennyt Ruotsissa hyvin. – Ei pidä silti heittää kirvestä kaivoon, vaikka oikeistopopulistiset liikkeet nousevat ja perinteinen työväenliike on menossa hieman alaspäin, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) rauhoittelee.

Demokratiaohjelma jäi torsoksi

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) selvitteli keskiviikkona, mitä hallitus on tehnyt kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä ja äänestämiseen aktivoinnissa. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt Koskinen ei pidä tuloksia kummoisina. – Minkäänlaisia budjettivaroja äänestysaktiivisuutta tukevaan kampanjointiin ei tällä vaalikaudella ole annettu, hän kritisoi. Edellisellä vaalikaudella käyntiin polkaistu kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma alkoi pontevasti.

Aktivointikampanjoita pistettiin liikkeelle, tutkittiin äänestämistä ja keinoja vaikuttaa siihen positiivisesti, selvitettiin järjestötoiminnan helpottamista ja demokratiakasvatuksen lisäämistä kouluissa. – Valitettavasti hyvän alun jälkeen työ ei ole jatkunut yhtä jäntevästi. Hallituksen toiminta on ollut pirstaleista tällä vaalikaudella, Koskinen huomauttaa. Hallitus on hänen mukaansa keskittynyt lähinnä kansalaisia entisestään hämmentäviin kysymyksiin kuten vaalijärjestelmän uusimiseen.

Vaalitapahtumasta leppoisampi

Koskisen mielestä kansalaisten vahva osallistuminen ja vaikuttaminen pitää ottaa tosissaan. Jos olet nuori, vähän koulutettu, heikosti tienaava ja asut vuokra-asuntoalueella, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jätät äänestämättä. – Nuoriin ja vähän koulutettuihin pitäisi ennen kaikkea kohdentaa erityistoimia. Huolestuttavinta Koskisen mielestä on se, että passiivinen nuori ikääntyy passiiviseksi aikuiseksi. Hän tekisi itse vaalitapahtumastakin nykyistä leppoisamman. Äänestyspaikat pitäisi viedä ostoskeskuksiin ja kirjastoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat. -Äänestämistapahtuman ei pitäisi olla kuin olisi käräjille menossa. En pitäisi pahana, että kunta tarjoaisi vaalikahvit, Koskinen ehdottaa.

Aika vaalien välillä ratkaisee

Johannes Koskinen muistuttaa, että äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä tehdään vaalien välillä. – Ihmisten mielipiteitä pitää kartoittaa pitkin matkaa, ei vain perinteisissä kokouksissa vaan lisäksi myös hieman provosoiduissa happeningeissa. Hän kaipaa kansanliikkeitä, jotka toisivat kansalaisille tärkeät teemat entistä laveampien joukkojen arvioitavaksi. – Kun vuorovaikutteinen yhteys syntyy, äänestäjät olisi entistä helpompi saada samojen teemojen äärelle myös vaalien lähestyessä.

Poliittinen koti monella kadoksissa

 Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa kolme miljoonaa suomalaista ei vielä tiedä, mitä puoluetta, saati ehdokasta äänestävät ensi keväänä. Koskisen mielestä tilanne muistuttaa tunnelmia vuoden 1983 vaalien alla, jolloin tapetilla olivat päivärahat. Nyt luottamusta nakertavat porvaripuolueiden ja poliitikkojen vaalirahoitusongelmat. – Valitettavasti epäluottamus heijastuu kaikkiin. Tyytymättömyys kanavoituu äänestämättömyyteen, ehdokkaan vaihtamiseen puolueen sisällä tai siirtymiseen kokonaan toiseen liikkeeseen. Nyt näyttäisi satavan perussuomalaisten laariin. Koskinen muistuttaa, että puolessa vuodessa on paljon tehtävissä.

– Keskittyminen isoon asialinjoihin ja tavoitteet, jotka pystytään myös toteuttamaan vaalien jälkeen parantavat luottamusta.

Media ei haasta persuja

Sosialidemokraattien viesti oppositiossa ei ole vielä mennyt perille aivan odotustenmukaisesti. – Menneisiin tuloksiin vetoamalla ei pärjätä. Meidän on näytettävä missä olemme vahvoja, Koskinen korostaa. Lista on mittava: palkansaajista huolehtiminen, työelämän kysymysten ratkominen, palvelujen varmistaminen, sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen, tulonjaon oikaiseminen… – Ja sen osoittaminen, että olemme työllisyydessä tehokkaampia kuin porvarit. Koskinen jättäisi vähemmälle viikoittaisen ja päivittäisen reagoimisen ministerien ”puuhailuun”. – Luotettavuus syntyy paremminkin siitä, että tuomme selkeästi oman vaihtoehtomme erot näkyville hallitukseen verrattuna. Median valtaa ei voi kuitenkaan aliarvioida. Koskinen totesi jo vuonna 2007.

Vuoden 1991 vaalit ikimuistoisimmat

Kansanedustaja Johannes Koskinen ei muista, että olisi koskaan jättänyt äänestämättä. Ikimuistoisimmat vaalit olivat ne, joissa hän ensimmäistä kertaa ponnisti eduskuntaan. Vuosi oli 1991. – Ilmassa oli kansanliikkeen tuntua, vaikka puolueella meni loppujen lopuksi huonosti omassa vaalipiirissänikin Hämeessä. Koskinen luottaa, että sosialidemokraatit pärjäävät Hämeessä, mutta töitä sen eteen pitää tehdä kovasti. Ehdokaslistat vahvistetaan vasta marraskuussa, mutta Koskisen nimi löytyy siltä takuuvarmasti. – Tärkeintä on saada tasapainoinen joukko ääniä keräämään. Sopivasti uutta ja vanhaa – ei kuitenkaan sinistä tai lainattua. Koskinen on yrittänyt saarnata, ettei näkyvyyttä pidä jättää vain ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä varaan. Paikallisten puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen täytyy myös ottaa vastuuta näkyvyydestä ja kuuluvuudesta. Hän kaipaa myös vaalityötä, jota harrastettiin 1970 – ja 80-luvuilla, jolloin ehdokkaat kiersivät ahkerasti muun muassa työpaikoilla. – Kaikki kanavat, joita pitkin sanoma menee parhaiten perille, on otettava käyttöön. Marja Luumi