Koskinen: Liitokset korostavat kuntademokratian tärkeyttä

06.04.2011 12:10

Viikko-Häme 27.03.08

 Jarkko Nissinen

Eduskunnan puhemiehistöön kuuluva Johannes Koskinen heittää jäitä hattuun presidentin valtaoikeuksien lisäkarsijoille. Nyt on hyvä valtatasapaino, mitään remonttia perustuslakiin ei tarvita, hienosäätö riittää

Kuntademokratia arvoon

Eduskunnan toinen varapuhemies Johannes Koskinen muistuttaa kuntademokratian tärkeydestä kuntaliitosten aikakaudella.

¬– On tärkeää etteivät suurkunnat loitonna asukkaita päätöksenteosta, vaan pikemminkin on kyettävä lähentämään asukkaita ja päätöksentekoa. Suurkunnan valtuusto ei tähän yksin riitä. Tarvitaan muiden luottamuselinten verkko. Jos ei kunnanosavaltuustoja ole, niin nuorisovaltuustojen, vanhusneuvostojen ja käyttäjädemokratian asemaa on vahvistettava.

Koskinen muistuttaa että suurkuntaan liittyneen pienemmän kunnan alueelta saatetaan valita vain muutamia valtuutettuja suurkunnan valtuustoon. Vain heidän harteilleen ei edustuksellisen demokratian työtä voi laittaa.

– Valtuuston on tutustuttava myös syrjäisempien seutujen asioihin ja on löydettävä kasvoja, joiden puoleen kääntyä, kun on asiaa.

Työsuojelu alasajossa

Suurempi kuntakoko muuttaa myös aluehallinnon tarvetta. Parhaillaan odotetaan valtioneuvoston selvitysmies Tapio Välinoron esitystä. Koskisen mukaan Suomeen ei tarvita kovin laajaa kolmatta hallintoastetta kuntien ja valtion väliin. Tärkeintä on vahvistaa kuntademokratiaa.

– Maakuntien koko ja kehittämisalueet voidaan ottaa kymmenen vuoden päästä uudelleen syyniin. Se olisi oikeampi aika tehdä isoja muutoksia.

Valtionhallinnon osalta Koskinen on huolissaan valtion tuottavuusohjelmasta. Se vähentää liiankin tasaisesti resursseja tasaisesti valtionhallinnosta.

– Työsuojelupiirien tehtävät ovat lisääntyneet maahanmuuttajien ja pätkätöiden määrän lisäännyttyä. Työsuojeluvalvonnan resursseja tulisi lisätä eikä vähentää. Näin istuvahallitus työsuojelua arvostaa, nyt tehdään virhe, Koskinen moittii Vanhasen-Kataisen hallituksen työsuojelulinjaa.

Keskittämisen ideologia

Pyyhkeitä saa myös aluepolitiikka. Korkeakoulupolitiikassa on käyttöönotettu keskittämisen ideologia, joka ei maakunnille hyvää tiedä.

– Maakuntien yliopistot ja yliopistokeskukset kehitysnäkymät huonontuvat, kun voimia keskitetään uuteen innovaatioyliopistoon. Ammattikorkeakoulujen osalta olisi tärkeää säilyttää vaikutusmahdollisuudet omassa maakunnassa. Jos on suuremman kokonaisuuden reuna-aluetta, osana isompaa kokonaisuutta mahdollisuudet vaikuttaa heikentyvät.

Yhdenvertaisuus on tärkeää paitsi alueiden välillä, myös koulutuksessa yleensä. Varapuhemies Koskinen on huolissaan säätykierron heikentymisestä.

– Vaarana on, ettei mahdollisuuksien tasa-arvo pääse toteutumaan, jos ei pääse kykyjen mukaan kouluttautumaan. Kaikilla ei esimerkiksi ole käytössä kallista tekniikkaa. On myös tutkimustuloksia, joiden mukaan alempien tuloryhmien lasten osuus yliopisto-opiskelijoista on kääntynyt laskuun.

Linja, ilme ja uskottavuus

Uudistustyöhön on saatava vauhtia, mutta ei se yhdestä ihmisestä ole kiinni. Nyt tunnutaan hakevan messiasta, myös ehdolla johtoon oleva Koskinen hymähtää.

SDP:llä on mietinnän paikka. Puolue ei ole saanut kannatusta, jonka Vasemmistoliitto on menettänyt. Keskusta on profiloitunut aluepolitiikalla, ainakin viime aikoihin asti. Ympäristöpolitiikassa Vihreät ovat nakertaneet siivunsa myös SDP:ltä. Kokoomus on onnistunut saamaan kannatusta toimihenkilöissä.

– SDP tarvitsee moni-ilmeisyyttä. Ilmeen lisäksi linjakysymyksissä tarvitaan uskottavuutta. Lipponen oli tästä pääministerinä hyvä esimerkki. Kansalaiset tunsivat perusluottamusta. Luottamukseen kuuluu myös se että tehdään niin kuin luvataan.

SDP:n ja palkansaajaliikkeen pesäeroa Koskinen ei lähtisi tekemään.

– Päinvastoin yhteistyötä SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n kanssa tulee vahvistaa. Esimerkiksi verotuksessa tulisi hakea palkansaajaliikkeen kanssa yhteistä linjaa. Palkkatulojen verotus suhteessa pääomatuloihin ei ole oikeudenmukaisella tasolla. Palkkatulojen verotusta tulisikin keventää, kuitenkaan vaarantamatta hyvinvointipalveluiden rahoitusta, Koskinen linjaa.

Euroopan demarit

SDP on kansainvälinen liike, se on Suomessa jäänyt turhan vähälle huomiolle. Koskinen on suomalainen edustaja Euroopan Sosialidemokraattisessa puolueessa.

– SDP on kansainvälinen liike, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmiskunnan ongelmiin puhutaan sitten ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä tai muutosturvasta. Euroopan demaripuolue toimii lähinnä EU-parlamentin ryhmänä, mutta muuta toimintaa kehitetään, Koskinen vihjaa.

Suomessa SDP:llä on Eurooppa politiikassa omiin linjauksiin, vailla kompromissien painetta. Kun demarit olivat hallituksessa oli luontevaa olla rakentamassa Suomen virallista EU-linjaa. Nyt oppositio antaa mahdollisuuden linjata omia painotuksia ja hakea eroa hallituksen EU-politiikkaan.