Koskinen ei avaisi perustuslakia

06.04.2011 12:08

Kaleva 26.5.2008

Pirjo Kukko-Liedes

EU-työnjako voidaan sovittaa vaikka heti nykyiseen lakiin, korostaa varapuhemies.

Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskisen (sd.) ei näe tarvetta isoon perustuslakiremonttiin. Hänen mielestään ei edes pidä kirjoittaa liian tarkkoja pykäliä jopa sitä myöten, kuka missäkin kokouksessa istuu. Sen sijaan presidentin olisi Koskisen mielestä viisasta jättäytyä jo nyt pois EU-politiikasta. ”Silloin ei ole mitään tarvetta lähteä avaamaan koko perustuslakia. Nykyinen tilanne voidaan sovittaa työnjakoon lain hengen ja kirjaimen mukaisesti.”

Koskinen oli oikeusministerinä kun vuodesta 2000 voimassa ollutta perustuslakia tehtiin. Hän sanoo olevansa huolestunut nyt käytävän perustuslakikeskustelun tasosta.

”Kun on sanottu, että siinä on valuvika, se otetaan automaattina. Ikään kuin perustuslaissa olisi joku iso ongelma.” Tämä ei hänen mielestään pidä paikkaansa. ”Tarvittavat muutokset voidaan tehdä jo nyt valtiokäytäntöä, presidentin, pääministerin ja hallituksen työnjakoa muuttamalla”, Koskinen sanoo.

Lain henki on Koskisen mielestä selvä. Jatkossa edellytetään vain entistä tiiviimpää yhteistoimintaa presidentin ja hallituksen välillä. Koskisen mukaan lain perusteluihin kirjoitettiin malli, että yhteisen kannan muodostuminen rakentuu hallituksen ulkoasiainvaliokunnan kokouksissa, joihin presidentti osallistuu.

”Siinä kävi sitten vain niin, ettei se toteutunut tarkoitetulla tavalla. Oli vahva pääministeri (Paavo Lipponen), joka halusi suojella sitä, että EU on hänen omissa näpeissään ja minimoida yhteiset kokoukset presidentin kanssa”, Koskinen toteaa. Nyt hänen mielestään pitää rakentaa tiivistä yhteydenpitoa.

Laille pitää antaa tilaa hengittää

Koskisen mukaan perustuslaeille onkin tyypillistä, että ne antavat tilaa valtiokäytännön muodostua ajan tarpeiden mukaan. ”Uudellekin perustuslaille pitää antaa tilaa hengittää.” Hänen mukaansa kaikki oleellinen presidentin vallankäyttö on laissa tosiasiallisesti jo parlamentarisoitu, myös ulkopolitiikka.

”Se, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa tuo parlamentaarisen vastuukatteen kaikista ulkopolitiikan päätöksistä myös valtioneuvostolle, joka taas vastaa eduskunnalle”, Koskinen huomauttaa.

Tosiasiassa kyse onkin työnjaosta presidentin, pääministerin ja ulkoministerin välillä; miten maan ulkopolitiikkaa käytännössä johdetaan. ”Viimekätinen sana ja vastuu on hallituksella.”

Arvojohtajuus ja vallattomuus

Koskinen muistuttaa, että edellinen hallitusmuoto oli voimassa yli 80 vuotta, ja sen aikana oli hyvin erilaisia presidentin vallan käyttötapoja.

”Sama laki mahdollisti hyvin laajat valtaoikeudet presidentille, mutta parlamentarisoitua vallankäyttöä oli Relanderin aikana, ja Kekkosen mahdin kukkuroilla oli hyvin vahvaa presidentin valtaa.”

Nyt etenkin vihreillä ja kokoomuksella on halu riisua presidentiltä valta pois ja tehdä hänestä arvojohtaja. Koskisen mielestä ajatus on toimimaton.

”Maissa, joissa alun alkaen on ollut suhteellisen vallaton presidentti, kehitys on saattanut viedä siihen, että presidentillä on arvovaltaa. Me tekisimme toisinpäin. On väärä kuvitelma, että poistamalla valtaoikeudet presidentistä tulisi arvojohtaja. Enää ei olisi perusteita sillekään, että kansa suoraan valitsee maalle korostetusti vallattoman päämiehen”, Koskinen sanoo.