Valtatiet 10 ja 12 Hämeen ykköshankkeiksi!
01.04.2011 6:58
Viikko-Häme
23.2.2011
Nastolasta pitää päästä sujuvasti naapuriin ja Tuuloksesta Turkuun. Etelä-Suomen säteittäiset valtaväylät Helsingistä länteen, pohjoiseen, koilliseen ja itään alkavat olla kohtuullisessa kunnossa – vielä kun luoteisväylä Vt 2 saadaan kunnostettua Karkkilasta Forssaan, Humppilaan ja Poriin saakka. Sen sijaan poikittaisista teistä vain rannikkoa myötäilevä E 18 on saanut isompia investointirahoja.
Ei ole mitään mieltä kanavoida sisämaan teollisuus-Suomen lännen satamiin tai itään Venäjän suuntaan rahdattavia tavaravirtoja etelärannikolle ja Helsingin ruuhkaisille kehäväylille. Ylempi Kanta- ja Päijät-Hämeen halki kulkeva Pietarin tie on nostettava tasoltaan ja liikennöitävyydeltään ajan tasalle.
Valtatien 12 vaikutusalueella tuotetaan puolet koko maan liikevaihdosta. Se on tärkeä väylä paitsi Venäjälle myös vientikuljetuksille Kotkan ja Haminan satamiin, kymppitien kanssa yhdessä myös Turun, Naantalin ja Rauman satamiin. Tiesuunnitelmia Lahti-Kouvola-välille ja Lahden eteläiselle ohitielle on vietävä eteenpäin, samoin yleissuunnitelmaa Hollolasta länteen.
Valtatien 10 suunnittelua Tuuloksesta kohti Turkua on samaan tapaan vauhditettava, jotta rakentamisessa päästään vaiheittain liikkeelle. Erityisesti Hämeenlinnan ohituksen linjaratkaisulla on kiire. Haittavaikutukset muulle rakentamiselle on minimoitava – väylien turvallisuutta on pidettävä etusijalla.
Itä-länsi-suuntaisena kehitysväylänä valtatiet 10 ja 12 muodostavat kokonaisuuden (yhdessä eteläisen haaran vt 54:n kanssa). Viisasta on kytkeä yhteistyöhön koko vaikutusalueen maakunnat: Hämeen ja Päijät-Hämeen lisäksi Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella tämän Hämeen isoimman tiehankekokonaisuuden pitää nousta kärkisijoille.
Liittolaisia tarvitaan. Vaalien jälkeen käydään hillitön taisto seuraavalla vaalikaudella käynnistettävistä kymmenien ja satojen miljoonien eurojen isoista väylähankkeista koko valtakunnassa. Yhteiseksi suurhankkeeksi kokoaminen varmistaisi 10/12 –kehitysväylän jäntevän ja määrätietoisen etenemisen vaiheittain, kunhan se ensin kirjataan Suomen tärkeimpien infrainvestointien listalle.
Tie- ja rautatieverkko ratkaisee paljolti sen, kuinka tasapainoiseksi työpaikkarakenne ja aluekehitys eteläisessä Suomessa muodostuu. Jos poikittaisväyliin ei satsata,
elinvoimaisten asutuskeskusten joukko harvenee. Liikennemäärät ja muut faktat tukevat asiaamme.
Sosialidemokraattien talousohjelmassa tähdätään tuntuvaan lisärahoitukseen tärkeiden väylähankkeiden osalta, vaikka Kataisen jättivelkoja on samalla lyhennettävä. Tienrakentamisessa on nyt pantava lapiot heilumaan.
Johannes Koskinen
