Vähimmäisturvan tasoa syytä tarkistaa

01.04.2011 8:08

Viikko-Häme

22.1.2009

Perustuslaki turvaa kaikille perustoimeentulon sosiaalisten riskien varalta. Tällaisia sosiaalisia riskejä ovat työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen saaminen sekä huoltajan menetys. Haastavissa elämäntilanteissa toimeentulon hankkiminen omalla työllä ei yleensä ole mahdollista eikä sitä voida kohtuudella odottaakaan. Tällöin yhteiskunnan tulee kantaa vastuu ja huolehtia kansalaisistaan.

Perusturvan riittävästä vähimmäistasosta on keskusteltu paljon. Mikä on kohtuullinen summa kuukaudessa, jolla yksilö tulee toimeen? Vaihtelevien elämäntilanteiden vuoksi tarkkaa euromäärää vähimmäisturvalle on vaikea määritellä. Etuuksien tulee kuitenkin olla sellaisella tasolla, ettei niiden täydentäminen toimeentulotuella ole tarpeen. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi turvaksi. Mikäli työtön tai lastaan kotona hoitava vanhempi joutuu jatkuvasti turvautumaan toimeentulotukeen, on ensisijainen etuus auttamattomasti liian alhainen.

Vähimmäisturvasta puhuttaessa tulee muistaa, ettei kyse ole pelkästään pankkitilille kuukausittain maksettavasta summasta. Riittävien tulonsiirtojen lisäksi tarvitsemme kattavat hyvinvointipalvelut ja ihmisten tarpeista lähtevän sosiaaliturvajärjestelmän. Sosialidemokraattien perusturva on varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta sekä tarvittavista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Vahva työllisyyspolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa. Myös sosiaalietuuksiin tehtävien korotusten tulee ensi sijassa olla sellaisia, jotka palkitsevat aktiivisuudesta. Esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien osalta voitaisiin työssäkäyntiä tukea siten, että työmarkkinatukea maksettaisiin tietyn ajan päällekkäin palkkatyön kanssa.

Eläkeläisten toimeentulo ja hyvinvointi tulee taata paitsi oikeudenmukaisella eläkejärjestelmällä myös eläkkeensaajien asumistukea, hoitotukea ja omaishoidon tukea kehittämällä sekä pitämällä julkiset palvelut toimivina ja edullisina.

Sosialidemokraatit tekivät eduskunnassa vuoden 2009 budjetin käsittelyn yhteydessä toimeentuloturvaan useita parannusesityksiä. Esitimme esimerkiksi työmarkkinatuen, eläkkeensaajien- ja yleisen asumistuen parantamista sekä lapsilisän korottamista perheen ensimmäisestä lapsesta.

Verotuksen puolella esitimme kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrän kaksinkertaistamista nykyisestä. On arvioitu, että tällä toimenpiteellä sosiaaliturvaetuuksien täydentämisen tarve toimeentulotuella vähenisi, eikä verojen maksamisen takia tarvitsisi hakea toimeentulotukea elämisen kuluihin. Hallitusrintama ei yhtynyt esityksiimme, eikä näitä muutoksia siis tulla näkemään ainakaan vielä tänä vuonna.

Suomi on kartuttanut vaurauttaan viimeisen kymmenen vuoden aikana reippaasti, mutta sosiaaliturvaetuudet eivät ole kaikilta osin seuranneet nousujohteista kehitystä. Vaikka talousnäkymät ovat heikentyneet, ei vähimmäisturva voi olla tinkimisen kohde. Päinvastoin, meidän on kyettävä takaamaan pienituloisille riittävä tuki ja ostovoima. Tärkeä mittari yhteiskunnan inhimillisyydelle on se, miten pidämme huolta heikoimmin pärjäävistä. Meillä on varaa – ja velvollisuus – huolehtia jokaisesta lapsesta, vanhuksesta ja sairaasta.