Vaatimattomat ilot

01.04.2011 6:53

Uutispäivä Demari

6.3.08

Meidän esikoisemme, ylihuomenna seitsemänvuotiaan Maisan syntymä osui oikein aatteellisesti kansainväliseen naistenpäivään. Viime päivät Maisaa on poltellut ajan hidas kulku: ei jaksaisi odottaa, montako yötä vielä?

Vähäluminen mutta vetinen talvi on aiheuttanut tuskaantumista lapsiperheissä laajemminkin. Milloin pääsisi jäälle, eikö latuja ole vieläkään?

Hätä onneksi keinot keksii. Uusista suksista innostunut Maisa kihnutteli terassin muutaman sentin lumipeitteellä kymmenen metrin latua edestakaisin ja pikkusisko Liina kiipeilee kokkareisille lumikasoille kunnon liukumäkien puutteessa.

Lapsen elämässä vanhempien aika ja arjen turvallisuus ovat tärkeämpiä kuin pakonomaiset muotivirikkeet. Huomasin vasta kuukausien jälkeen digiboksin hankinnasta, että siinä on mukana muutamia tv-pelejä. Tytöt tietysti innostuivat, mutta enemmänkin iskän kanssa puuhaamisesta kuin itse pelaamisesta.

****

Olin perin tyytyväinen, kun kehutussa sosialidemokraattien “onnellisuusohjelmassa” maaniteltiin takomaan onnellisuutta arjen kipinöistä. Ei yksin leivästä – kohti henkistä hyvinvointia -ohjelmapaperi yhdistelee kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikkaa uusiin sovellutuksiin tämän ajan yhteisöllisyydestä ja arjen solidaarisuudesta.

Samojen asioiden mikrotason ratkaisuja joudutaan tekemään lapsiperheissä joka päivä.

Ohjelman loppua lainaten: Arkinen elämämme on nostettava arvoonsa. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta ja yhdessä kokemisen, tekemisen ja oppimisen riemua. Arkisen elämän arvostus alkaa tästä, saalistuksen aika on vihdoin ohi.

Nämä viisaudet palaavat kaartaen vanhoihin kansanviisauksiin. Sananlaskuissa on puollettu hyvää mutta vaatimatonta elämää. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Vaatimattomuus kaunistaa.