Sosialidemokratian ote lipsuu

01.04.2011 12:38

UP-Demari

5.8.2010 

Mielikuviimme on aika lailla iskostunut Euroopan poliittinen värikartta sellaisena kuin se vuosikymmeniä vallitsikin. Sosialidemokraatit ja maltillinen oikeisto – olipa johtava porvarillinen puolue nimeltään sitten konservatiivinen, kristillisdemokraattinen tai reilusti oikeistolainen – mittelevät johtoasemasta ja vuorottelevat hallitusten vetovastuussa. Kuluneella vuosikymmenellä kuva on sirpaloitunut ja punaväri niukentunut.

 Euroopan parlamentissa sosialistien ja demokraattien ryhmä on sentään toinen kahdesta suuresta, vaikka jäikin viimeksi kauas porvareiden EPP:n selän taa. Komissiossa demareita on vähemmän kuin liberaalien komissaareja ja porvarivalta vankkumaton. Eurooppa-neuvostossa hallitusten päämiesten joukossa sosialidemokraattien nuppiluku on pudonnut alimmilleen, vain viidesosaan.

 Näin onnettomasti on käynyt juuri nyt, kun Euroopan ja maailman ongelmat huutavat solidaarisempaa politiikkaa: kansanvallan vastaiskua markkinoiden ylivallalle, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä, kansainvälistä finanssiveroa, kohdennettuja yhteisiä työllisyystoimia, oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ja reilumpia työehtoja ja työoloja yli rajojen.

 Johtavana hallituspuolueena sosialidemokraatit ovat Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Romaniassa. EU:n ulkopuolelta joukkoon kuuluvat Norja ja Islanti. Pienempänä kumppanina demarit osallistuvat Luxemburgin ja Kyproksen hallitustyöhön. Yli 35 prosentin kannatusosuuksia viime vaaleissa saavutettiin vain Espanjassa, Kreikassa, Portugalissa ja – Norjassa, joka öljymaana erottuu muutoin velkaongelmaisten joukosta.

 Tästä vahvimpien demaripuolueiden porukasta ovat viime vuosien vaaleissa pudonneet Britannian Labour (29%), Saksan SPD (23%), Ranskan PS (32%) ja Italian iso allianssi Demokraattipuolue PD (33%). Siis etenkin suurissa maissa ote on lipsunut. Ruotsissa sisarpuolueemme sai vielä neljän vuoden takaisissa vaaleissa 35,4 prosenttia äänistä, mutta gallupien mukaan oppositiokausi on ohentanut kannatuksen 25 prosentin tienoille kun taas punavihreän oppositiokoalition ympäristöpuolue on vastaavasti paisunut.

 20-35 prosentin kannatusosuuksilla kamppaillaan vaalijärjestelmästä ja puoluerakenteesta riippuen ykkös-, kakkos- tai kolmospaikasta mitalikorokkeella. Alle 20 prosentin osuus enteilee luisua keskisuurten tai pienten puolueiden kastiin. Keski- ja Itä-Euroopan vieläkin uusissa demokratioissa heittelehtivät vaalitulokset ja monenlaiset poliittiset virheet ovat pudottaneet kauas vallan kammareista esimerkiksi Puolan (13%), Bulgarian (18%), Unkarin (19%), Liettuan (12%) ja Viron (10%) demaripuolueet.

 SDP sinnitteli pitkään Suomen suurimpana puolueena noin 25 prosentin kannatusosuudella – ennen viime vuosien aallonpohjaa. Suunnilleen samassa porukassa ovat sosialidemokraatit Saksassa, Tanskassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tshekissä. Vähintään entiselle sarjatasolle on palattava.

 Pitävämpi ote ei synny itsestään. Se vaatii tahtoa ja taitoa, aatetta ja uusiutumista, vähän pihkaakin.

 Johannes Koskinen