Parasta odotellessa

01.04.2011 7:05

26.11.2009

Viikko-Häme

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on meillä Hämeessäkin perin tärkeä ja ajankohtainen.

 Tiistaina eduskunnassa keskusteltiin hallituksen antamasta selonteosta. Eduskunnan aikoinaan hyväksyessä PARAS-uudistusta koskevan puitelain, se hyväksyi ponnen, jonka mukaan sekä kuntien että valtion uudistuksen toteuttamiseksi suorittamia toimenpiteitä on seurattava ja niitä on voitava arvioida. Nyt on tuon arvioinnin aika. Selonteko antaa siihen vain vähän eväitä.

 Kun vuonna 2005 työ aloitettiin, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päätavoite oli turvata kuntalaisten palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Nyt ja silloin SDP tähtäsi uudistuksessa siihen, että Suomessa päästään kuntarakenteeseen, joka koostuu vahvoista, työssäkäyntialueisiin perustuvista kunnista. Tavoitteen tärkeyttä korostaa väestörakenteen nopea muutos ja kuntatalouden odotettavissa oleva kiristyminen. Kuntien määrä on vähentynyt kuluneen vuoden alussa 67:llä ja jos suunnitellut kuntaliitokset toteutuvat on vuonna 2013 maassamme 337 kuntaa.

 Kuntien lukumäärää olennaisempaa on palvelujen toimivuus ja varmuus. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kansanvallan lähtökohdista kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Tarkoitus oli samanaikaisesti parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytykset kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa oli määrä tarkistaa niin, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen on riittävä ja vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Kaikki ovat kunnianhimoisia ja tärkeitä tavoitteita.

 Hallituksen selonteko tyytyy lähinnä menneen kuvaukseen. Sen sijaan uupumaan jää suunnan antaminen tulevaisuuteen. Ovatko tehdyt toimenpiteet riittäviä vai pitäisikö tehdä enemmän tai aivan uusia asioita? Teemoja joiden avulla paaluttaa tulevaisuutta on helppoa osoittaa: sosiaaliturvan, verotuksen ja terveydenhuoltolain uudistus. Näiden avulla hallitus olisi halutessaan voinut selonteon yhteydessä antaa tietoa tulevasta myös tiukan talouden kanssa painiville kuntapäättäjille.

 Kuntien talouden vuosikate romahti viime vuoden 2,4 miljardista 1,7 miljardiin. Ensi vuoden näkymissä on painuminen jopa 1,1 miljardiin, vaikka yli puolet kunnista joutuu nostamaan veroprosenttiaan.

 Kuntatalouden alasajo vaarantaa jo monessa kunnassa peruspalvelut ja johtaa verorasituksen kiristymiseen. PARAS-hankkeen puitelakiin kirjattuna tavoitteena on luoda kestävä kunta- ja palvelurakenne. Tavoite oli tärkeä ja vaativa jo lain laatimishetkellä. Talouden kriisi on tehnyt tehtävästä yhä polttavamman. Tällaisessa tilanteessa hallitukselta olisi ollut lupa odottaa enemmän konkreettisia ehdotuksia, toimia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa otetta.

 Johannes Koskinen