Parannetaan kuntademokratiaa

01.04.2011 7:10

Kansan Uutiset, nettilehti

22.09.2008

Aina kunnallisvaalien aikaan puhutaan paljon kuntademokratian parantamisesta. Todellisuudessa kyse pitäisi olla jatkuvasta työstä, jota tehdään jatkuvasti myös vaalien välillä.

Kuntavaalien yhteydessä on kuitenkin jälleen kerran onnistuttu lisäämään erityisesti ennakkoäänestyspaikkoja, joita tulisikin yhä enemmän viedä sinne, missä kansalaiset normaaleissa arkiaskareissaan liikkuvat, mm. kauppakeskuksiin. Kun vuoden 2004 kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoja vietiin kauppakeskuksiin mm. Lahdessa ja Porissa, se nosti selvästi äänestysintoa.

Kuntalaki, joka säätelee kunnan ja myös luottamushenkilöiden toimintaa, on joissakin tapauksissa muodostanut kapeikkoja kunnallisen demokratian kehittämiselle. Laissa nimittäin mainitaan valtuustoryhmät, mutta aina toissavuoteen saakka oli yleisesti vallalla sellainen näkemys, ettei poliittisen toiminnan eli käytännössä valtuustoryhmien työn tukeminen kuuluisi lainkaan kunnan toimialaan.

Kuntalakia muutettiin kuitenkin viime punamultahallituksen toimesta siten, että kunnat voivat tukea valtuustoryhmiä. Samassa yhteydessä parannettiin niiden henkilöiden asemaa, jotka ovat kunnallisissa luottamustehtävissä, mutta työskentelevät yksityisellä sektorilla.

Nyt kunnan toimialaan siis kuuluu valtuustoryhmien toiminnan tukeminen. Valtuustoryhmät voivat siis saada kunnalta taloudellista tukea mm. koulutustilaisuuksien järjestelyyn, omiin tiloihin ja mahdollisesti myös muihin tarvittaviin työvälineisiin. Käytännössä tilaisuuksiahan voidaan järjestää yhteistyössä kunnallisjärjestön ja paikallisosastojen kanssa. Tärkeää onkin rakentaa jatkuva yhteys kuntalaisiin pitkin vaalikautta.

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehdotti hiljattain, että myös kunnallistasolla siirryttäisiin valtuustopaikkojen mukaan määräytyvään kunnalliseen puoluetukeen. Ajatus on sinänsä mielenkiintoinen, mutta edellyttäisi vielä perusteellista harkintaa.

Pormestarimalli ja -vaali on myös yksi keino lisätä kuntalaisten kiinnostusta vaikuttaa kunnallispolitiikkaan ja äänestää kuntavaaleissa. Muun muassa Tampereella on saatu kokemuksia valtuuston valitsemasta pormestarista. Yhtenä vaihtoehtona on viime aikoina keskusteltu myös pormestarin valitsemisesta suoralla vaalilla kuntavaalien yhteydessä.

Vaikka puolueet ja valtuustoryhmät muodostavatkin tärkeimmän kanavan vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon, ei myöskään asukasdemokratiaa tai paikallisia osallisuushankkeita pidä unohtaa. Ongelmiin pitää puuttua siellä, missä ne ovat.

Ihmeelliseltä tuntuukin, että monet porvarillisesti ajattelevat kavahtavat ajatusta siitä, että vaikkapa äänestysaktiivisuutta koetettaisiin nostaa sellaisilla alueilla, jossa se on matala. Juuri tällä periaatteellahan suomalainen yhteiskunta toimii: autetaan avun tarvitsijoita, osallistetaan osattomia.

Lopuksi sopii vielä kysyä, missä sijaitsee kunnan “demokratiapostilaatikko” – kun kansanvaltaa edistäviä hankkeita suunnitellaan, on usein niin, että toimet jäävät puuskittaisiksi. Kunnissa valitaan kuitenkin jo nyt keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat. Miksei voitaisi miettiä sitä, että jatkossa näiden lautakuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa kehitettäisiin niin, että niistä muodostettaisiin demokratian tilaa jatkuvasti pohtiva ja kehittämisideoita jalostava toimielin.