Oikeus hyvään hallintoon

01.04.2011 8:04

Viikko-Häme

17.12.2009

Kansalaisen täytyy noudattaa lakeja, asetuksia ja yhteiskunnan sääntöjä. Kuuliainen kansalainen saa vastapainoksi oikeuksia, etuuksia ja turvaa. Sen lisäksi kansalaisella on oltava oikeus saada laadukasta ja tehokasta hallintoa, toimivia palveluja.

Osallistuin viikonloppuna EU-maiden parlamenttien puhemiesten ylimääräiseen kokoukseen Tukholmassa. Puheenjohtajamaa Ruotsi oli kutsunut puhemiehet konferenssiin, jossa käsiteltiin Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia kansallisten parlamenttien asemaan ja toimintaan. Keskustelu oli korkeatasoista ja -lentoista, mutta kansalaisen näkökulma uhkasi unohtua.

Omassa puheenvuorossani otin esille eurooppalaisen lainsäädännön laadun parantamisen: lakien pitää vastata kansalaisten toiveita ja tarpeita, ja niiden pitää olla hyvin laadittuja ja myös ymmärrettäviä. Jo valmisteluvaiheessa tarvitaan tiiviimpää kanssakäymistä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä. Säädösten huono laatu on poliittinen ongelma.

Lainsäädännön laatu on tuottanut harmaita hiuksia myös Suomessa. Paremman sääntelyn toimenpideohjelmassa (2006) esitettiin sitoutumista eräisiin lainsäädäntöperiaatteisiin, joista enin osa koskee sitä, kuinka lainsäädännön avulla voidaan edistää hyvinvointia ja kilpailukykyä. Ongelma on siis tunnustettu ja parannuksiin pyritään koko ajan. Turhia normeja on purettava, tarpeellisia kirjoitettava selvemmiksi.

Kansalaisilla on oikeus hyvän lainsäädännön lisäksi oikeus vaatia, että hallinto on tehokkaasti järjestettyä. Yksityisellä sektorilla tietotekniikan hyödyntäminen on ollut suurin yksittäinen tehokkuuden kasvattaja. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa viime vuodesta esitetään perusteltu huoli tietotekniikan hyödyntämisen viivästymisestä hallinnossa. Sen mukaan julkisen sektorin IT-toiminnan ohjaus ei tällä hetkellä oikein toimi. Vaarana on, että tietotekniikan soveltaminen julkisissa palveluissa ajautuu sivuraiteelle ja tuottavuushyödyt jäävät saamatta.

Aihe voi tuntua kaukaiselta ja vieraalta, mutta se liittyy läheisesti jokapäiväiseen elämäämme. Esimerkiksi kansallinen sähköinen terveysarkisto helpottaa toteutuessaan terveydenhoidon ammattilaisten ja potilaiden elämää. Eduskunta on määrännyt, että kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto pitäisi toteutua 1.4.2011 mennessä. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että lain edellyttämä aikataulu ei toteudu – viivettä voi tulla vuositolkulla. Suomi on jäämässä jälkeen tietotekniikan soveltamisessa juuri ihmisille tärkeimmissä palveluissa. Siihen meillä ei ole varaa.

Tehokkuuden kasvattaminen on ensi sijassa muuta kuin vain henkilötyövuosien vähentämistä ilman työmäärien supistumista. Valtion tuottavuusohjelma on valitettavasti pääosin muuttunut pelkäksi henkilöstön vähentämisohjelmaksi. Ohjelman aikataulu on tällä hetkellä ristiriidassa henkilöstön todelliseen eläköitymiseen nähden. Parempi olisi kiinnittää huomiota kokonaistuottavuuteen. Niin valtion kuin kuntien toiminnoissa on työt järjestettävä fiksummin, parannettava palvelujen osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Vuoden viimeisessä jutussa haluan toivottaa kaikille lukijoille rauhallista joulunaikaa ja parempaa vuotta 2010!

Johannes Koskinen

Varapuhemies