Lanka jo palaa…
01.04.2011 8:05
Viikko-Häme
24.9.2009
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt välikysymyksen vanhustenhoidon räikeistä epäkohdista. Mukana ovat kaikki oppositioryhmät. Aika on kysymykselle oikea. Valtion budjetista keskustellaan juuri nyt ja kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Toisaalta lääninhallituksien raportit ovat nostaneet aiheen suuren yleisön tietoisuuteen. Saadut tiedot vanhustenhoidon puutteista, yksittäisistä räikeistä epäkohdista sekä henkilöstöpulasta yleisempänä ongelmana järisyttävät.
Kuitenkin lisäpanostukset vanhusten hoivaan – sekä kotipalveluihin että laitoshoitoon – olivat näyttävästi mukana keskeisten puolueiden vaaliohjelmissa niin 2007 eduskuntavaalien kuin viime syksyn kunnallisvaalien alla. Maan hallitus on hallinnut pian kaksi ja puoli vuotta, mutta ei ole tullut kohennusta kuntien vanhuspalvelujen rahoitukseen, ei selvempää sääntelyä ikäihmisten oikeuksista turvallisiin ja toimiviin palveluihin. Omaishoidon tuen riittämättömyys on lykätty monien selvitysten jälkeen edelleen sata-komitean huoleksi evästyksin, ettei lisärahaa kuitenkaan ole tulossa.
Syksyn aluksi eduskunnalle annetussa ihmisoikeusselonteossa hallitus vetoaa ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat vuonna 2008. Laatusuosituksessa asetettiin määrällisiä ja laadullisia tavoitteita vanhuspalveluille. Näihin yltäminen vaatisi rajusti lisää työntekijöitä vanhusten kotipalveluihin ja kotisairaanhoitoon ynnä omaishoidon rahoihin ja tukipalveluihin. Sellaisia satsauksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Hoivapalveluihin on satsattava rahaa, aikaa ja työvoimaa. Ynnä oikeaa asennetta: välittämistä. Vain niin voidaan huolehtia inhimillisen elämän ja ihmisoikeuksien turvaamisesta.
Suomalainen metsäteollisuus käy läpi suurta murrosta. Asiantuntijat arvioivat sen kestävän yli kymmenen vuotta ja muuttavan alaa merkittävästi. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen onkin vaatinut hallitusta pikaisesti kokoamaan eri toimijat pohtimaan keinoja, joilla Suomi selviytyy tästä rakennemuutoksesta mahdollisimman vahvana.
Kansallinen Metsäneuvosto totesi kesällä alan tulevaisuuden olevan pidemmällä aikavälillä valoisan, sillä “puu on ympäristöystävällinen materiaali, jolla voidaan korvata uusiutumattomista raaka-aineista tehtyjä tuotteita ja siten edistää ympäristö-, ilmasto- ja energiaongelmien ratkaisua”. Suomalaisiin metsiin perustuvat tuotteet ja palvelut voivat siis parhaimmillaan luoda uusia monipuolisia elinkeinomahdollisuuksia.
Meillä on panostettava metsäalaa kehittäviin ja elvyttäviin toimenpiteisiin, jotta tulevaisuuden mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä. Nykyisen massa-, paperi- ja puutuoteteollisuuden kilpailuedellytyksistä on huolehdittava, sillä jotenkin meidän on elättävä yli nykyisen murroksen. Eräs keinoa on huolehtia siitä, ettei metsäteollisuudelle aseteta suurempia rasitteita kuin kilpailijamaissa.
Energiaverotuksen korottaminen vuodesta 2011 alkaen vastaa paperiteollisuuden alalle 6500 henkilön palkkaa sivukuluineen. Sekä Paperiliitto että Metsäteollisuus ry ovat vaatineet teollisuuden sähköveron poistoa ja luopumista energiaverojen korotuksista keinoina päästä lähemmäs kilpailijamaiden kustannuksia. Esimerkiksi Ruotsissa on metsäteollisuus vapautettu energiaverosta. Lisäksi täytyy puuttua puun saatavuutta hankaloittaviin seikkoihin kuten metsän omistuksen pirstaloitumiseen. Ja kolmanneksi on aihetta kysyä, ovatko alan jättikonsernien omat ja julkiset panostukset tuotekehitykseen ja tutkimukseen riittäviä. Toivon, että hallitus tarttuu lopulta ideaan ja toimeen metsäteollisuutemme pelastamiseksi.
Lanka palaa jo muutoinkin porvarihallituksen valtalinnoituksen alla. Vaalirahaskandaali kaikkine uskomattomine sivujuonteineen kasaa sytykkeitä ruutitynnyriin. Talouskriisi, päälle kaatuvat työttömyysluvut ja sosiaaliset ongelmat vievät nyt kiihtyvällä tahdilla Vanhasen hallitukselta tukea. On muutoksen aika.
