Korkeampaa matematiikkaa vai toimivampaa kansanvaltaa?

01.04.2011 8:03

 UP Demari

17.2.2010

Suomalainen vaalijärjestelmä yhdistelee eduskuntavaalissa kolmenlaista, hiukan eri suuntiin vetävää periaatetta. Ensinnäkin henkilövaalissa äänestetään suoraan ehdokasta, mutta samalla ehdokasäänet kootaan toista periaatetta palvellen puolueen ääniksi ja paikat vaalipiireissä jaetaan puolueiden välillä suhteellisesti. Kolmanneksi lopullinen valinta vaalipiireittäin vahvistaa alueellista edustavuutta: edustajat nousevat parlamenttiin juuri oman alueensa äänestäjien tahdon mukaisesti.

Eduskuntavaalijärjestelmää on tällä vaalikaudella koetettu uudistaa vaalialuetoimikunnan voimin. Lauri Tarastin vetämässä työssä oli mukana edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Ehdotukset jäivät erimielisiksi keväällä 2008. Sdp, Rkp ja perussuomalaiset jättivät osin eri suuntiin muutoksia vaatineet eriävät mielipiteet. Puheenjohtaja Tarastikin liitti mukaan oman lausumansa, missä korosti että ”koko mukanaoloaikani vaalilainsäädännön valmistelu on tapahtunut laajassa yhteisymmärryksessä – myös oppositio on osallistunut siihen. Niukkoja enemmistöjä on vältetty. Mielestäni tämä on osoitus kypsästä ja harkitusta politiikanteosta.”

Vanhasen hallitus kävi sisäistä jaakopinpainia vuoden ja pääsi väkinäiseen sopuun ehdotuksestaan viime keväänä. Siinä korotetaan valtakunnallinen suhteellisuusperiaate arvoon arvaamattomaan – samalla polkien alueellista edustavuutta ja vaalijärjestelmän ymmärrettävyyttä. Äänikynnykset vaativat perustuslain muuttamista.

Ehdotuksen mukaan vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen tapahtuisi seuraavaa:

1. Ehdokkaiden ja puolueiden äänet lasketaan vaalipiireittäin nykytapaan, mutta läpimenneitä ei voi kertoa ennen kuin tulosta on myllytetty jatkossa kuvattavalla tavalla.

2. Vaalien tulosta laskettaessa koko maa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta 14 vaalipiiriä) on yhtenä vaalialueena. Kunkin puolueen ja muun ehdokasasettajan kaikissa vaalipiireissä saamat äänet lasketaan yhteen ja puolueen paikkamäärä määräytyy siitä.

3. Kansanedustajapaikkoja voi saada vain puolue, joka saa vähintään 3 prosenttia koko maassa annetuista äänistä tai vähintään 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä annetuista äänistä.

4. Puolueiden paikkamäärät valtakunnallisesti laskettaisiin kuten nyt vaalipiireissä vertauslukujen pohjalta. Jaettavana olisi 199 tai vähemmän, jos em. vaalipiirikohtaisen 12 prosentin äänikynnyksen ylittäneet ovat vieneet paikan tai useampia.

5. Kunkin puolueen koko maassa saamat edustajanpaikat jaetaan vaalipiireihin käyttäen Hare-Niemayerin menetelmällä laskettujen kvoottien koontaan perustuvaa menetelmää!!! Puolue saa edustajanpaikkoja kustakin vaalipiiristä samassa suhteessa kuin se saa kussakin vaalipiirissä ääniä.

6. Tarkistuslaskennan jälkeen koko prosessi pyöräytetään uudestaan.

Ainoa nykymallia selkeyttävä osa ehdotusta olisi vaaliliittojen kielto, muilta osin tuloslaskenta muuttuisi tavallisen äänestäjän kannalta heprean kieliseksi korkeammaksi matematiikaksi. Vaalipiirien viimeiset paikat viuhahtelisivat puolueilta toisille. Kakkukahvien tarjoaminen viivästyisi ehkä useammalla päivällä. Selityskierrokset veisivät palstatilaa ja ohjelmaminuutteja kuin paraskin tosi-tv.

Koetellun vaalijärjestelmämme etuna on se, että tuloslaskenta onnistuu alakoulun matematiikalla – yhteenlaskulla ja jakolaskulla. Edustajien valikoituminen vaalipiirin äänillä on ymmärrettävää ja läpinäkyvää.

Vaalipiirien isot kokoerot ovat johtaneet todelliseen ongelmaan eli isoihin eroihin piirikohtaisen äänikynnyksen korkeudessa. Sitä voitaisiin lievittää yksinkertaisemmin vaalipiirijakoa remontoimalla tai kahden naapuripiirin vaaliyhtymämallilla. Ne eivät sekoittaisi hyvin toiminutta systeemiä.

Sdp:n puoluevaltuusto edellytti viime keväänä perustuslakikannanotossaan, että hankkeet vaalijärjestelmän muuttamiseksi on käsiteltävä samoin kuin perustuslain uudistaminenkin laajalla yhteisymmärryksellä ja erityisesti kansanvallan käytännön toimivuutta painottaen.

Tämän kummemmasta koplauksesta ei ollut kyse, kun Taxellin komitean mietintöä luovutettaessa totesimme, että muutostarpeiden kokonaisarviointiin vaikuttaa myös vaalijärjestelmän muutoshanke.

Johannes Koskinen