Kolme vaaliherätystä jouluksi

01.04.2011 12:13

Viikko-Häme

23.12.2011

 Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa… Näin on totuttu laulamaan. Tämän joulun alla vaalikellot herättävät torkkuvia aika metakalla yli lumisten maisemien. Yksitoista vuotta sitten joulunpyhinä tapahtui se käänne ihmisten mielissä, joka käänsi presidenttitaiston kolmannelta sijalta sosialidemokraattien ehdokkaan Tarja Halosen voitoksi. Nyt voimme tehdä saman huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä!

 Ensimmäiseksi herätykseksi luettakoon tavallisen kansan verollepano, jota Martti Hetemäen verotustyöryhmä esitti Jyrki Kataisen ollessa Suomenmaan valtiovarainministerinä ja ylikansallisten markkinavoimien käskynhaltijana kansallisen kokoomuspuolueen puheenjohtajan ominaisuudessa. Ehdotukset tulivat sensuuntaisina kuin arveltiinkin: progressiivista tuloverotusta sekä yhtiöiden verotusta alas, kaiken kansan arvonlisä- ja valmisteveroja sekä kiinteistöverotusta ylös.

 Kokoomusoikeiston ja elinkeinoelämän yhteisissä verolinjauksissa kaavaillaan oikein kukonaskelta kohti tasaveroa. Veronmaksukyvystä viis, kun brändätään Suomea hyväosaisten onnelaksi! Oudointa ehdotuksessa on se, ettei verotuksella koottaisikaan lisää varoja nopeasti velkaantuneen valtion 10 miljardin euron kestävyysvajeen katteeksi, vaan paineet kohdennettaisiin menojen (lue: sosiaaliturvan ja palvelujen) leikkauksiin.

 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportti oli sikäli tasapainoisempi, että siinä esitettiin säästöjä myös esim. elinkeino- ja yritystukiin ja verotukienkin karsimista haettiin laveammalta pohjalta kuin vain asuntolainojen korkovähennyksistä.

 Kun oikealta tuulee, on Sdp:n verolinjat kirjattava sitä kirkkaammiksi oikeudenmukaisemman tulonjaon suuntaan. Verotuksesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä tulee väkisin yksi vaalitaistelun pääasioista. Siinä ei sovi hoiperrella.

Toinen herätyssoitto on kantautunut järisyttävistä mielipidekyselyistä. SAK-laisten liittojen jäsenten äänestysaktiivisuus näyttäisi romahtavan ja puolueiden kannatusjakaumat pyllähtävän uskomattomalla tavalla. Demareille on totuttu mittaamaan noin 40 prosentin kannatusosuutta, nyt liki puolet vähemmän. Protestin kanavaksi voisi vääntäytyä perussuomalaisten puolue, jolla ei kylläkään näyttöjä työelämän kehittämisestä tai palkansaajien edunvalvonnasta ole. Ehkäpä gallupeihin vastaillaan enempi hetken tunnelmissa kuin vakaan harkituissa aatoksissa.

 Vähintään yhtä huolestuttavia tuloksia kertyi nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksesta. Suomalaisnuorten yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen on kansainvälisesti verrattuna erittäin vähäistä. Ammatilliset opinnot kärjistävät passiivisuutta. Äänestysikärajan lasku veisi ojasta allikkoon, jos nuoret on tyystin etäännytetty yhdessä vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta ajattelusta.

 Kun koulua käyviltä nuorilta kysytään, aikovatko he liittyä johonkin ammattiliittoon, vain 29 prosenttia vastaa kyllä (varmasti ainoastaan 3%). Varmasti en, vastaa 13 % ja ”Luultavasti en” 58 %. Missä välissä koulujen yhteiskuntaoppi on kokonaan kadonnut?

 Kolmas kellojen kumahdus on kiirinyt etenkin täällä Hämeessä. Etelä-Suomen Sanomien teettämä gallup (jonka otanta- ja laskentamenetelmistä ei tosin kovin luotettavasti kerrottu) väitti persujen nousevan vaalipiirissä jopa kahteen paikkaan vieden ne keskustalta ja demareilta. On totisesti toiminnan aika: halulla ja harkitusti, ilolla ja inhimillisesti.

 Jouluhan on punanuttujen juhlaa – kyllä me nousemme taas. Joulurauhaa ja solidaarisempaa uutta vuotta 2011!

 Johannes Koskinen