Kolmannen korvapuusti

01.04.2011 12:17

Hämeen Sanomat

13.8.2010

Keskustan uusi puoluesihteeri Timo Laaninen kertoi sen mitä on ounasteltukin: nykyinen porvarihallituspohja aikoo jatkaa hävittyjen vaalienkin jälkeen, ellei pääpuolueiden kannatus kokonaan romahda. Vain sosialidemokraattien nousu ykköspuolueeksi huhtikuun eduskuntavaaleissa muuttaisi tilanteen.

Sama viesti on verhotummin saatu pääministeri Mari Kiviniemen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen, samoin kuin hallituskipeyttään edelleen innolla todistelevien vihreiden suusta. Kokoomuksen ja keskustan liiton vakuuttelulla halutaan läimäyttää etukäteen korvapuusti kolmannelle suurelle eli SDP:lle.

Hallituskumppaneita on rohkaissut oppositiopuolueiden alhaalla junnaava kannatus – löysillä puheilla pärjääviä perussuomalaisia lukuunottamatta. Gallup-luvut kyllä ihmetyttävät kärjistyvien tulo- ja varallisuuserojen, pitkittyvän työttömyyden ja rajusti velkaantuvan julkistalouden Suomessa. Veikkaanpa, että seuraavan puolen vuoden aikana kannatusviisarit heilahtavat selvästi vasempaan.

30 miljardia velkaa kolmessa vuodessa

Kiviniemen-Kataisen hallitus valmistelee viimeistä budjettiriihtään hikisen kesän jälkilämmössä. Ensi vuoden talousarviota rakennetaan edelleen liki 9 miljardin lisävelan päälle. 2009-11 kertyy tällä menolla 30 miljardia euroa lisää valtionvelkaa, 6.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

Talouskriisiä ei pidä kärjistää summittaisilla julkisten menojen leikkauksilla, mutta täysi toimettomuus velan suitsimisessa kostautuu tulevina vuosina. Edellisten porvarihallitusten jäljet 60- ja 90-luvuilta pelottavat.

Jos korjaustoimia tehdään ajoissa ja harkitusti, vältyttäisiin ihmisten arjen elämään ja palveluihin kohdistuvilta leikkauksilta. Mitä pitempään jatketaan vaikkapa turhan löysien elinkeinotukien jakoa, sitä pahempaan velkakriisiin törmätään.

Viisas hallitus olisi jo tänä ja ensi vuonna käynyt koko budjetin läpi juuri laman voittamisen näkökulmasta. Miten vakiintuneita menoja muutetaan työllisyyttä suosivammiksi, tehotonta varainkäyttöä karsitaan? Miten verotusta oikaistaan oikeudenmukaisemman tulonjaon ja verorasituksen takaamiseksi, kohtaantuvatko esimerkiksi verotuet ja -huojennukset juuri näissä oloissa järkevällä tavalla?

Linjat esille

Ensi vaalikauden isoista linjaratkaisuista käydään vasta julkisuuspelejä, joilla puoluejohtajat hamuavat irtopisteitä ja karttavat mustaapekkaa. Hallitus on lupaillut verolinjauksia loppuvuodesta Hetemäen työryhmän pohjalta; ähäkutti, eipäs niitä tulekaan!

Säästöistä ja menojen uudelleenkohdentamisesta ollaan vielä vaiteliaampia. Jopa valtiosihteeri Raimo Sailaksella on sordiino päällä: leikkausesimerkiksi heitetyt Venäjän lähialuerahat ovat kuin pisara Itämeressä, vain promilleja säästötarpeista. Lähialuerahat ovat sikäli kuvaava rahanreikä, että muinoin osuvaa rahanmenoa on jatkettu sinällään olosuhteiden kokonaan muututtua.

Parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen ja hallituspuolueiden ensisijaisena velvollisuutena on esittää politiikkalinjat tuleville vuosille niin talouskasvun vauhdittamisesta, työllisyydestä kuin verotuksesta ja valtiontalouden tasapainottamisestakin. Mutta myös muiden puolueiden on linjattava omat vaihtoehtonsa julkiseen keskusteluun.

Syksyllä on päästävä kesäkokouksia syvällisempään linjakeskusteluun, jotta äänestäjät voivat nousta ratkaisijan asemaan enemmän asioiden kuin imagoiden pohjalta.

Johannes Koskinen