Irtisanomisaalto testaa työsopimuslakia

01.04.2011 6:42

Viikko-Häme

19.02.2009

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuslain 7 luvun 3. pykälän mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Työntekijän sijoittaminen tai kouluttaminen toisiin tehtäviin on selvitettävä ennen irtisanomiseen päätymistä – ja lomautus on vielä ensisijaista jyrkempiin toimiin nähden.

Viime vuosikymmenen laman tärkeimpiä opetuksia oli, ettei avointa työttömyyttä pidä päästää kasvamaan lumivyöryn lailla. Yritys- ja työpaikkatasolla irtisanomisen käyttö on jätettävä todella viimeiseksi hätävaraksi. Kevein perustein saneeraamalla hukataan osaamista ja tulevan kasvun eväitä.

Monissa yrityksissä nämä opit ovat olleet muistissa. Koulutusta, sopeuttavia työjärjestelyjä ja lomautuksia on käytetty kysynnän tyrehtyessä. Mutta aivan liiaksi on viime kuukausilta näyttöä myös liioitellun kovista otteista, kansainvälisen taantuman shokkivaikutuksen hyväksikäytöstä työvoimaleikkauksiin.

Alakohtaisesti ei ole varmaa tietoa siitä, milloin talouskriisistä päästään parempiin päiviin. Mutta pysyväksi ei suhdannetaantumaa kait kukaan väitä. Vahvan taseen ja voitollisten tilinpäätösten isoja yhtiöitä on velvoitettava kohtuuteen henkilöstönsä kohtelussa.

Esimerkiksi Rautaruukki kertoi joulukuun alussa aikeistaan supistaa rajusti tuotantoa ja henkilöstöä. Kyselytunnilla 4.12. Rautaruukin toimet olivat kritiikin kohteena. Peräsin Vanhasen hallitukselta omistajapolitiikkaa, millä valtionyhtiöt ja erityisesti Rautaruukki velvoitettaisiin käyttämään suhdannehäiriössä väen vähentämisen sijasta koulutusta ja muita pehmeitä keinoja Outokummun tapaan.

Ministeri Häkämies lupaili vastauksessaan: “On selvää, että neuvotteluissa pyritään mahdollisimman pehmeisiin ratkaisuihin, varmasti myös eläkeratkaisuja ym. käyttämään. Useinkin yt-neuvottelujen alkaessa luvut ovat paljon suurempia kuin sitten päättyessä, ja yhtiössä varmasti tehdään kaikki sen puolesta.”

Nyt tiedämme, että ei tehty. Kysymys on myös työoikeuden noudattamisesta. Ovatko kaikki Rautaruukin sadat irtisanomiset viimeisen päälle tuotannollisin ja taloudellisin perustein työsopimuslain mukaisia?

90-luvun lamassa tuomioistuimet omaksuivat yksioikoisen, työnantajapuolta suosivan tulkinnan taloudellisista irtisanomisperusteista. Nyt tilanne työelämässä on monivivahteisempi ja kansainväliset vertailut kertovat meidän työsuhdeturvamme kapeuden. On varmasti aika riitauttaa työnantajien yksinvalta tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa.