Hallituksen linja hukassa – ongelmat syvenevät

01.04.2011 8:07

Viikko-Häme

19.03.2009

Vanhasen-Kataisen hallituksen talouspoliittinen linja on joutunut rajun arvostelun kohteeksi. Hallituksen talouspoliittista linjaa on arvosteltu horjumisesta sekä liian hitaasta reagoinnista kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksiin. Kritiikki horjumisesta on paikallaan.

Viime aikoina ihmetystä ovat herättäneet pääministeri Matti Vanhasen ja valtionvarainministeri Jyrki Kataisen näkemyserot tulevista painotuksista. Vanhanen on linjannut, etteivät palvelujen leikkaukset tule kysymykseen. Tätä mahdollisuutta on pitänyt esillä valtionvarainministeri Katainen – tosin sysäten leikkaukset seuraavan hallituksen syliin. Kansalaiset ja oppositio kysyvät oikeutetusti, mikä hallituksen linja tällä hetkellä oikein on.

Katainen heittelee kevyesti valtavia summia velkaantumisarvioinaan. Ensin hän puhui muutamista miljardeista, sitten 20 – 30 miljardista eurosta ja viimeksi 40 – 60 miljardista eurosta eli nykyisen valtionvelan kaksinkertaistamisesta!

Aiemmin hallitus on toistellut, että sillä oli eläkeratkaisua tehdessään valittavana kolme perusvaihtoehtoa: verotuksen kiristäminen, palvelujen leikkaaminen tai työurien pidentäminen. Hallitus on itse vauhdittamassa velkaantumista. Hallituksen talouspolitiikka ja “elvytys” ovat nimittäin painottuneet veronkevennyksiin. Ne ovat tehottomampia kuin suora työllistävien julkisten menojen lisäys.

Harva veronalennus on tilapäinen. Päätökset siis rapauttavat valtion tulopohjaa pysyvästi. Tällä hetkellä valtion lisävelasta 90 % kuluu veronalennuksista johtuvien tulomenetyksien kattamiseen ja vain 10 % elvytykseen. Silti hallitus puhuu työllisyyttä tukevasta elvytyksestä.

Sosialidemokraattien ja palkansaajajärjestöjen vetämällä kansanliikkeellä hallitus pantiin perumaan eläkeiän nostopäätöksensä. Vastakkain joutuivat hallituksen keppi-linja ja aiemmin päätetty porkkana-linja, jossa pidempiin työuriin kannustettiin eikä pakotettu.

Hallituksen peräännyttyä ja eläkekohun laantuessa on julkinen keskustelu keskittymässä työelämän laadun kehittämiseen. Pitkän työuran tehneiden tärkein peruste terveyden ohella on, että he ovat kokeneet saavansa arvostusta. Tutkimusten mukaan yli 45-vuotiaat naiset ja miehet ammatista riippumatta pitävät esimiestyön laatua voimakkaimmin työkykyyn vaikuttavana tekijänä.

Suomen sosialidemokraattinen puolue on linjannut, että työurien pidentämiseen on vaikutettava sekä inhimillisin että rakenteellisin keinoin. On vahvistettava työn ja koulutuksen vuorottelua koko työuran aikana. Tämä koskee erityisesti työntekijä- eli ns. duunariammatteja. Toiseksi työpaikoilla on räätälöitävä töitä, työaikoja ja työolosuhteita niin, että työkyvyn alentuessakin on mahdollista jatkaa työelämässä. Tämä merkitsee ikääntyville oikeita työpäivän lyhennysmahdollisuuksia, ilta- ja yötyön rajoittamista, kuntoutusmahdollisuuksien sekä erityisen tuen lisäämistä.

Kuinka työntekijä kokee olevansa arvokas ja tekevänsä arvokasta työtä? Yksi keino on vaikuttaa työelämän oikeudenmukaisuuteen. Naisten ja miesten tasa-arvon vahvistaminen työelämässä on tällainen. Hallituksen kuntatalouden kurjistamistoimet kohdistuvat naisvaltaisille aloille. Veropohjan rapauttaminen kiihdyttää naisten työtahtia ja uupumista, kun kunnissa ei ole varaa palkata sijaisia. Kaikki liittyy kaikkeen, kuten hallituksen talouslinja työssä jaksamiseen.

SDP rakentaa oman vaihtoehtonsa työn ja oikeudenmukaisemman tulonjaon liikkeenä.