Alueellistamisen seuraava vaihe
01.04.2011 7:06
Hämeen Sanomat
17.4.2009
Hämeenlinnan seutu on hyötynyt Paavo Lipposen II hallituksen aikana aloitetusta alueellistamisesta. Alueellistamisen edetessä ratkaisut ovat herättäneet aiempaa enemmän keskustelua. Tämä on luonnollista. Ehkä prosessi on aloitettu “helpommasta” päästä. Toisaalta pääkaupunkiseutu on herännyt puolustamaan omia etujaan aikaisempaa kovaäänisemmin.
Keskustelun vilkastuminen on merkinnyt myös alueellistamisen lähtökohtien kyseenalaistamista. Alueellistamisen vastustajat ovat vedonneet Ruotsissa saatuihin tuoreisiin tutkimustuloksiin. Niiden mukaan olemassa olevien toimintojen alueellistaminen ei ole kannattavaa. Matti Vanhasen II hallituksen alueellistamisohjelman tavoitteena on 4 000-8 000 valtion työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamisesta saatuja hyötyjä ja haittoja on tarkasteltava kiihkottomasti. Tällöin on syytä punnita toiminnan taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia.
Suomessa alueellistamisen arviointia vaikeuttaa samaan aikaan toteutettava valtion tuottavuusohjelma. Sen tavoitteena on vähentää valtion palveluksessa olevien henkilöiden määrää ja näin vapauttaa työvoimaa kunta- ja yksityissektorin käyttöön. On syntynyt tilanne, jossa valtio antaa toisella ja ottaa toisella kädellä. Alueellistamisen ansioista luodaan työpaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tuottavuusohjelman vuoksi valtion työpaikat vähenevät kautta maan.
Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää henkilöstöä 14 450 vuoteen 2015 mennessä. Valtion palveluksessa on tällä hetkellä noin kuusi prosenttia työllisestä työvoimasta. Tämän osuuden säilyttäminen ei luulisi olevan suuri uhka yksityiselle sektorille, jonka osuus työllisistä on liki 75 prosenttia.
Tehostamista – vaan ei supistamista
Valtion palvelukseen tarvitaan nimenomaan koulutettua työvoimaa, mutta koulutettujakin on vuosi vuodelta enemmän. Jo nyt noin puolet työmarkkinoille tulevista henkilöistä on suorittanut korkean asteen tutkinnon. Toiseksi valtion palvelukseen tarvitaan työvoimaa, joka koulutuksensa puolesta sopii huonosti yksityiselle sektorille: raja- ja tullimiehiä, valtio- ja hallintotieteilijöitä, poliiseja jne.
On oikein, että valtionhallinto pyritään järjestämään mahdollisimman hyvin. Suomalaisilla veronmaksajilla on oikeus vaatia kustannustehokasta ja järkevästi organisoitua hallintoa. Kansalaisina meillä on oikeus edellyttää hallinnolta läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta ja toimivuutta. Suomen julkinen hallinto on kansainvälisesti tunnustettu tehokkaaksi.
Kun tarkastellaan valtion tehtäviä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, havaitaan, että toiminta on jo monilla mittareilla tehokasta. Suomessa valtio huolehtii mm. keskushallinnosta, turvallisuudesta ja korkeimmasta koulutuksesta. Esimerkiksi puolustus- ja poliisimenot ovat kohtuullisia ilman, että kansalaiset kokisivat erityistä turvattomuutta. Hallintobyrokratian kustannukset ovat pohjoismaiden pienimmät.
Paljon on siis jo tehty valtion toimien tehostamiseksi. Toinen näkökulma on tarkastella koko julkista sektoria investointina eli tutkia mitä hyötyä kuntien ja valtion tuottamista palveluista on. Terveydenhuollon kustannukset suhteessa tuotoksiin on erinomainen. Ainoastaan Ruotsissa saadut tulokset ovat parempia, mutta kustannukset ovat korkeampia kuin meillä. Samoin tuotos-panos tarkastelu koulutuksessa mairittelee Suomen julkista sektoria. Menestyksemme mm. Pisa-tutkimuksissa on laajasti tiedossa. Sen sijaan moni ei tiedä, että saavutamme esim. Ruotsia ja USA:ta paremmat tulokset näitä huomattavasti pienemmin kustannuksin.
Voidaan perustellusti sanoa, että julkinen sektori ei ole kansantaloudellemme taakka vaan kilpailuetu.
Seuraava aalto tärkeä Hämeelle
Alueellistamisella tarkoitetaan valtionhallinnon yksiköiden ja toimintojen uudelleensijoittelua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ajatuksena on, että sijoittamalla valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle parannetaan tuotannon, työllisyyden sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen alueellista tasapainoa ja tuetaan kohdealueiden kasvuedellytyksiä. Samalla yritetään hiukan hillitä pääkaupunkiseudun nopeaa kasvua ja helpottaa aiheutuvia ongelmia. Tavoitteet ovat edelleen perusteltuja.
Vanhasen hallitus on päättänyt koota neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (oikeushallinnon, sisäasiainhallinnon ja puolustushallinnon palvelukeskukset sekä valtiokonttorin tulosyksikkönä toimiva palvelukeskus) yhdeksi virastoksi. Neljästä kolme toimii pääosin Hämeenlinnassa. Uusi yhteinen palvelukeskus (työnimellä Palkeet) aloittaa jo vuoden 2010 alussa.
Hämeenlinnassa hoidetaan myös valtiokonttorin eläkeasioita, joita taas esitetään siirrettäväksi Kuntien eläkevakuutuksen hoteisiin vuonna 2011. Molemmissa hankkeissa on vahdattava sitä, että alueellistamisen periaatteita noudattaen töitä kootaan tänne eikä imetä keskittävästi takaisin Helsinkiin. Kysymys on yhteensä sadoista työpaikoista.
