Viimeinen tilaisuus kurssin korjaamiseen

13.04.2010 12:30

Hämeen Sanomat

 20.11.2009

Suomen talouskasvu on pysähtynyt ja bruttokansantuotteemme laskee viennin tyrehdyttyä kuin lehmän häntä. Työllisyydessä talouden koko kurjuus näkyy vasta osittain. Talous- ja työllisyyskehityksen korjaamiseksi oppositio on vaatinut hallitukselta elvytystä. Sitä Vanhasen porvarihallitus ei ole kuitenkaan osannut tai halunnut tehdä tilanteen vaatimalla vakavuudella.

Periaatteessa elvytys on helppo. Onnistuakseen sen täytyy olla oikea-aikaista ja oikein kohdistettua sekä mitoitettua. Mahdollisimman suoraa työllistämistä rakentamiseen, tuotantoon ja palveluihin.

Oppositio on jo vuoden varoitellut talouskriisin seurauksista. Ja yhtä sinnikkäästi valtionvarainministeri Katainen on todennut, ettei kriisi kosketa Suomea. Vuosi sitten hän totesi eduskunnassa, että ei kannata hötkyilyä, vaan “parasta on, kun ei tehdä mitään suhdannepaukkuja, koska ne joka tapauksessa menisivät enemmän tai vähemmän vikaan”. Vuosi sitten ei “hötkyilty”. Eikä tehty mitään muutakaan, paitsi moka, sillä toimettomuus oli virhe. Tuhlattiin arvokasta aikaa. Ja näin hallituksen vaatimaton elvytys myöhästyi pahan kerran.

Kun talousluvut ja asiantuntijat alkoivat osoittaa elvytyksen välttämättömyyden, teki hallitus silmänkääntötempun. Se nimitti jo aiemmin tekemänsä veropäätökset elvytykseksi. Nimenmuutoksesta huolimatta toimet eivät onnistuneet piristämään taloutta. Veroelvytys on todettu monella suulla tehottomaksi eli se ei kohdistu oikein. Kasvanut ostovoima ei ole suuntautunut työllistävään kulutukseen vaan innostanut säästämään. Suomalaiset panevat säästöön keskimäärin 403 euroa kuukaudessa, mikä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Suosituimpia kohteita ovat sijoitusrahastot ja -tilit. Asia selviää OP-Pohjolan tiistaina julkistamasta sijoittajabarometristä.

Parempi kohdistus olisi ollut tukea suoria investointeja. Eli käyttää rahaa saman tien ja mahdollisimman työllistävällä tavalla. Merkittävän osan työllistävistä investoinneista tekee kuntasektorimme. Valtion on kannettava vastuunsa kuntien talouden kiristyessä. Kun kuntien valtionosuuksia ei lisätä, ovat kunnat pulassa. Kuntaliitto arvioi, että puolet kunnista kiristää ensi vuonna kuntaveroaan. Keskimääräinen kuntavero nousee jo 19 prosenttiin, Hämeenkin huippu Heinolassa 21 prosenttiin asti. Tämä syö hallituksen veroalennusten työllisyysvaikutusta edelleen. Toinen vaikutus on, että kunnat pidättäytyvät kaikista rakennusalaa työllistävistä investoinneista, joita vain voivat lykätä parempiin aikoihin.

Samaan aikaan heikkenevä työllisyys kasvattaa kuntien palveluiden kysyntää. Kuntien henkilöstövähennykset eivät tässä tilanteessa ole kenenkään etu vaan ainoastaan pahentavat synkkien työmarkkinoiden kokonaiskuvaa. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että kunnat voisivat pidättäytyä henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista taantuman aikana.

Suomen talouden syöksy on ollut varsin voimakas tänä vuonna. Kokonaistuotannon kehitystä ennakoiva indikaattori on jatkanut laskuaan koko kesän ja alkusyksyn. Virallinen luku saadaan joulukuun alussa. Kokonaistuotannon laskun taustalla oli alkuvuodesta kulutuksen sekä investointien lasku. Vielä ensimmäisellä neljänneksellä myös vienti laski selvästi, mutta toisella neljänneksellä vienti ei enää pudonnut yhtä rajusti. Toisin sanoen pudotusta selittää entistä selvemmin kotimaisen kysynnän heikkous kuin vienti.

Talouskehityksen vaikutus työllisyyteen näkyy viiveellä. On pelättävissä, että ilman nopeita toimenpiteitä ensi vuonna Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Ei pidä hötkyillä, mutta hallitus ei voi olla toimettomana. Toivon, että hallitus ei toista työllisyyskriisin hoidossa samaa virhettä kuin talouskriisin hoitamattomuudessa.