Velkaelvytystä vitkakytkimellä

13.04.2010 12:30

Hämeen Sanomat

5.2.2009

Vanhasen- Kataisen hallitus on ryhtynyt elvytystoimiin haluttomasti ja hitaasti. Kokoomuksen valtionvarainministeri Jyrki Katainen piti sopivana tasona noin 100 miljoonaa euroa. Sittemmin hän sekä että muut ministerit ovat tulleet järkiinsä. Nyt puhutaan vaikutuksiltaan miljardiluokan elvytyksestä. Tässäkin kohtaa valtionvarainministeri Katainen ensin torjui SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen tarjouksen oppositio-hallitus linjan ylittävästä yhteistyöstä. Sittemmin Katainen sanoi, että hallitus on valmis toteuttamaan opposition hyviä ideoita. Elvytyksen taso vasta lähestyy SDP:n esittämää ja vaikuttaa väistämättömältä, että uusi elvyttävä lisäbudjetti tuodaan eduskuntaan vielä tänä keväänä.

Elvyttäminen onnistuu kun kolme asiaa toteutuu yhtä aikaa: satsaukset ovat tarpeeksi suuria, ne kohdistetaan viisaasti ja tehdään oikeaan aikaan. Nämä edellytykset eivät valitettavasti täyty.

Savon Sanomien (3.2.2009) kolumnissaan valtionvarainministeri Katainen laskee hallituksen elvytyspaketin vaikutuksesi yli kaksi miljardia euroa. Hän pitää opposition kritiikkiä ilkeämielisenä totuudenvääristelynä ja toteaa, etteivät hänen esittämänsä luvut ole väittämiä joista voisi olla eri mieltä. Niistä kuitenkin ollaan eri mieltä ja niihin kohdistetaan kritiikkiä. Demokratiaan ja parlamentarismiin kuuluu, että asioista keskustellaan avoimesti. Tässä opposition tehtävä on nimenomaan esittää vaihtoehtoja ja joskus hankaliakin kysymyksiä, joilla testataan hallituksen esityksien taustalla olevien olettamuksien ja perustelujen lujuutta.

Totuus on, että tämä hallituksen esittämä elvytyspaketti tuo varsinaisesti uutta rahaa 216 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeri toivoo tehtyjen päätösten käynnistävän kaikkiaan 1,2 miljardin euron hankkeet.

Laskennallinen 800 miljoonan “lisä” tulee siitä, että tällä summalla valtion tulot pienenevät, kun kela-maksu poistuu työnantajilta. Tahattomana sivutuotteena hallitus tulee näin tukeneeksi kuntien taloutta. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan kunnat tarvitsevat oikeasti apua, sillä niiden tuloverokertymät uhkaavat jäädä viime vuotta pienemmiksi. Samaan aikaan hallituksen elvytys nojaa pitkälti toiveeseen, että pari sataa miljoonaa euroa valtion rahaa kertaantuu miljardien hankkeiksi juuri kuntien investointien avulla.

Valtion on kannettava vastuunsa kuntien talouden kiristyessä. Jos kuntien valtionosuuksia ei lisätä, ovat kunnat pulassa. Kuntien henkilöstövähennykset eivät ole kenenkään etu. Luottamuksen kannalta olisi tärkeää, että kunnat voisivat pidättäytyä henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista taantuman aikana.

Palvelujen turvaaminen myös taantuman aikana on erittäin tärkeää. Palvelujen avulla voidaan tasoittaa tuloeroja ja lisätä hyvinvointia. Toimivat hyvinvointipalvelut ovat avainasemassa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Juuri kunnat tuottavat nämä arkea helpottavat lähipalvelut. Pienituloisten verotukseen, tulonsiirtoihin ja erityisesti lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluihin panostamalla tulokset olisivat varmempia ja taantumasta pahiten kärsivien kannalta oikeudenmukaisempia.

SDP esitti jo viime syksynä oman varjobudjettinsa, joka keskittyi työllistäviin elvytystoimiin. Nykyisessä kansainvälisessä finanssikriisissä palkansaajien verohelpotuksia tehokkaampi tapa on investoida suoraan sellaisiin hankkeisiin, jotka työllistävät tässä ja nyt.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen 3. helmikuuta julkaiseman talousennusteen mukaan Suomi vajoaa jyrkästi taantumaan. Ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonnakin vajaan prosentin. Syynä tähän on viennin supistuminen ja yksityisten investointien supistuminen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna jo 8,8 prosenttiin. Työllisyys heikkenee kahdessa vuodessa 100 000 hengellä.

Euroalueella luottokriisi sai aikaan notkahduksen vientiin. Samalla kuluttajaluottamus niin kuin eri toimialojen arviotkin tulevasta synkistyivät jyrkästi. Euroalueen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 3 prosenttia. Alueen työllisyys alkaa heikentyä ehkä jyrkemmin kuin Suomessa.

Talouskriisi koettelee erityisesti Suomen naapurimaita. Baltian maissa tuotanto supistuu jyrkimmin koko EU:n alueella, ja Ruotsin näkymät ovat samoin synkimmästä päästä. Eri naapurit ovat reagoineet kriisiin eri tavoin. Ruotsissa elvytys nojaa veronalennuksiin. Venäjän valuutta on menettänyt ulkoista arvoaan ja Virossa lasketaan palkkoja. Näkymä on, että taantumasta euroalueella tulee pitkä. Mitä heikommaksi työllisyystilanne ehtii, sitä pidempään toipuminen kestää.

Elvytyksessä on elintärkeää tehdä oikeita asioita ja todella ripeästi. Suomen hallitus ei ensimmäisessä eikä toisessakaan aallossa onnistunut. Esimerkiksi rakentamisen kohteet pitää valita työllistävämmin, kun seuraavaan aaltoon on pakko jo valmistautua.

Muuten olen perusturvan rahoituksesta samaa mieltä kuin Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen: ” Kela-maksun poistamisessa ei saa kyse olla yrityksille annettavasta lahjasta kansalaisten kustannuksella”.