Elvyttämään!

13.04.2010 12:32

Hämeen Sanomat

28.11.2008

Kansainvälisen rahoituskriisin hyökyaallot iskevät voimistuvasti Suomen talouteen. Yt-neuvottelut, irtisanomisuhat ja lomautukset koskevat jo kymmeniätuhansia työntekijöitä. Selvä taantuma koettelee metsäteollisuutta ja rakennusalaa, vakava epävarmuus kaikkea vientiteollisuutta.

 Laman välttämiseksi tarvitaan nopeita toimia työllisyyden turvaamiseksi, yritysrahoituksen varmistamiseksi, asunto- ja muun rakentamisen elvyttämiseksi. Jopa Vanhasen hallitus on lopulta heräämässä elvytystarpeeseen, kun me oppositiosta olemme soittaneet kelloja jo kesästä lähtien. Vielä painotuoreessa talousarvion täydennysesityksessään hallitus toppuuttelee: “Suomen talous on perustaltaan terve, joten taantuman uhka ei ole välitön.”

Hallituksen muutosehdotuksia ensi vuoden budjettiin on markkinoitu 2 miljardin elvytyspakettina. Ei pidä paikkaansa. Valtion velkaa kyllä lisätään yli 2,3 miljardilla eurolla, mutta syynä on arvioitujen verotulojen väheneminen. Aiemmin hyväosaisille esitetyt verokevennykset rahoitetaan velkarahalla!

Tähän taloustilanteeseen kohdennettuja varsinaisia elvytystoimia hallitus esittää vain noin puolen miljardin euron edestä. Asuntorakentamiseen ja homekoulujen korjaamiseen yhteensä 50 miljoonaa sekä yritysrahoituksen tukipakettiin sisältyvät vajaat sata miljoonaa vaikuttavat ehkä suoraviivaisimmin elvyttävästi.

EU:n iso elvytyspotti

Rajat ylittävät ongelmat vaativat rajat ylittäviä ponnisteluja. Euroopan unioni häärää nyt vauhdilla sekä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi että sääntelyn tehostamiseksi, mutta myös taloutta elvyttävien yhteistoimien aikaansaamiseksi. USA:n uudelta Obaman hallinnolta odotetaan vastaavaa elvytyspakettia.

EU:ssa tavoiteltu elvytyssykäys on kasvanut 130 miljardista 200 miljardiin euroon, puoleksitoista prosentiksi kansantuotteesta. Tehoa syntyisi juuri siitä, että jättiluokan panostukset tehtäisiin samanaikaisesti. Onnistuessaan yhteiselvytys toimisi kuin jäät sulattava lämmin kevätsade.

Suomen osuus Euroopan työllisyystalkoisiin vaatisi 2-3 miljardin todellista elvytystä, ei nimellistä velkakikkailua. SDP on vaatinut juuri sitä: reilua panostusta työllistäviin tie-, rautatie- ja rakennushankkeisiin, korjausrakentamiseen, koulutukseen, kuntien palvelujen turvaamiseen valtionosuuksia kohentamalla.

Tuottavuusohjelmasta työttömyysohjelma?

Valtiovallan omilla toimilla levitetään nyt epävarmuutta, kun pitäisi luoda vakautta ja turvallisuutta työsuhteisiin. Porvarihallitus on lähettämässä työvoimatoimistojen väkeä tiskin toiselle puolelle leikkaamalla kolmanneksella henkilöresursseja, vaikka kunnon työvoimapalvelujen, työllistämis- ja koulutustoimien kysyntä kasvaa rajusti.

Vastaavasti työsuojelutarkastusta ajetaan alas, vaikka sekä henkisen että fyysisen työsuojelun taso on jäänyt selvästi jälkeen vaikkapa pohjoismaisista naapureista. Valtion tuottavuusohjelman nimissä tehdään matemaattisia resurssileikkauksia, jotka vievät tehoa ja tuovat työttömyyttä.

Rikosseuraamusvirasto on hallituksen poliittisessa ohjauksessa keksinyt, että tiukoista tuottavuusraameista selvitään tyhjentämällä Konnunsuon ja Pelson vankilat. Vankimäärän kuvitellaan nopeasti laskevan, vaikka vakava rikollisuus pikemminkin lisääntyy. Yltiöoptimistiset arviot perustunevat siihen, että sakkovankeja ei kerry ja avovankilaan tai valvottuun koevapauteen sijoittamisen kriteerit löysennetään olemattomiksi. No – ainakin poliisien työt lisääntyisivät, mutta poliisejakin tuottavuusohjelma vaatii karsittaviksi! Hallitus hoi, missä järki?

Kotimaista konttiin!

Kun viennissä on vaikeuksia, kotimaisella kuluttamisella voidaan pitää useampia pyöriä pyörimässä. Kotimaista kannattaa suosia niin kaupassa kuin palveluissakin. Joulupukinpajalle ja lahjatoiveiden listaajille tästä on hyvä muistuttaa.

Kansalaisten ostovoimaa tulisi oikaista oikeudenmukaisella tavalla. Verokevennykset on sosialidemokraattien mielestä kohdennettava pieni- ja keskituloisiin, työmarkkinatukea, asumistukea, lapsiperheiden toimeentuloa on kohennettava köyhyyden ja syrjäytymisen voittamiseksi.

Työmarkkinoilla kaivataan nyt neuvotteluja ja luovuutta työpaikkojen puolustamiseksi. Kvartaalikapitalismi on tullut tiensä päähän ja tarvitaan kestävämpää kasvua. Sen edistämiseksi tulopoliittiset ratkaisut ovat jatkossakin käypä väline. Työnantajajärjestöjen hajoita ja hallitse -taktiikka vaarantaa kansantalouden terveyden. Vaihtakaa jo vanhentuneet uusliberalismin uskontunnustukset!